6 syytä miksi Boreal Kasvinjalostus Oy:n koe pitäisi keskeyttää välittömästi

1. Boreal ei ole tutkinut kokeen riskejä, vaan testaa kokeella riskejä. Yritys ei ole testannut gm-perunan geenisiirtymän laajuutta ja sen merkitystä eikä kasvin geneettistä stabiilisuutta tai mitä kaikkea sen genomissa on tapahtunut keinotekoisen geenisiirron seurauksena.
2. Kenttäkoe on täysin avoin, sinne pääsevät ihmiset ja eläimet viemään gm-materiaalia, tahallisesti tai tahattomasti. Punkaharjun kokeen tuhoaminen osoittaa, että Suomessakin on suoran toiminnan kannattajia. Kokeen tuhoajatkin saattavat tahtomattaan levittää gm-ainesta.
3. Paikallisia asukkaita ei ole kuultu ennen kokeen aloittamista, eikä tarkkaa paikkaa ole ilmoitettu.
4. Gm-perunan kehittäminen valtio-omisteisessa yhtiössä tilanteessa, että Suomessa ei ole lainkaan gm-viljelyä ja vain muutama koe, on selkeä strateginen linjaus, mikä vaatii eduskunnan suostumuksen. Eduskunta ei kuitenkaan ole tällaista antanut, päinvastoin kansanedustajien enemmistö on kasvavassa määrin kriittisiä gm-kasvien viljelyä kohtaan.
5. Boreal riskeeraa suomalaisten perunantuottajien laatuleiman kehittäessään gm-perunaa, kun suomalaisten ja ulkomaisten kuluttajien asenteet gm-kasveja kohtaan ovat jyrkän kielteiset.
6. Borealin on tarpeetonta ja taloudellisesti järjetöntä satsata gm-tärkkelysperunan jalostamiseen, kun Ruotsissa ollaan samanlaisen gm-perunan jalostamisessa 10 vuotta edellä. Pienen maan kasvinjalostuksessa resurssit tulisi suunnata tarpeellisempaan toimintaan.

Taustatietoja muuntogeenisistä perunoista

Boreal Kasvinjalostus Oy on jalostanut muuntogeenisen perunan omassa laboratoriossaan Jokioisilla. Perunaan on siirretty Agrobacterium-maabakteerin avulla geenikonstruktio, jossa on ainakin geeni tai geenejä jostain maaperämikrobista. Perunat on myös muunneltu siitepölyltään steriileiksi. Tarkkoja tietoja tehdyistä geenimuunteluista ei ole kerrottu kaupallisiin syihin vedoten.

Geeninsiirron apuvälineenä on käytetty mm. kanamysiinifosfotransferaasigeeniä, joka koodaa kanamysiini-antibiootin resistenssiä. Lisäksi mukana on todennäköisesti kukkakaalimosaiikkivirus (CaMV 35 S), joka toimii varsinaisen geenin promoottorina. Eräät tiedemiehet epäilevät CaMV 35 S:n aiheuttavan geneettistä epästabiilisuutta ja myötävaikuttavan syövän syntyyn.

Borealin tekemän geenimuuntelun tarkoituksena on lisätä perunan kokonaistärkkelyspitoisuutta 15-18 %:sta n. 20 %:iin. Merkitystä tällä lisäyksellä olisi ensisijaisesti tärkkelysteollisuudelle, jolle tärkkelyksen korkeampi määrä perunassa tekisi tuotannosta kannattavampaa. Tärkkelystä käyttää Suomessa eniten paperiteollisuus, hienopaperin pinnoitteena.

Gm-perunalla on tehty vuosina 2002-2003 kasvihuonekokeita. Kasvin geneettistä stabiilisuutta ei ole tutkittu DNA-tasolla. Kasveja on Borealin mukaan vertailtu vain tärkkelyspitoisuudeltaan ja niiden steriiliys on varmistettu.

Borealista on kerrottu, että nyt meneillään olevan kokeen tärkein merkitys on harjoitella geenitekniikan käyttöä ja kokeilla geenitekniikkalain toimivuutta.

Gm-perunaa kehitetään muuallakin

Suomessa gm-perunaa on kehitetty Helsingin yliopistossa, missä tutkitaan ainakin Y-viruksen kestävää perunaa, UniCrop Oy:ssä, Joensuun yliopistossa sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla. Lisäksi Oulun alueella on yhteistyötä eri peruna-alan toimijoiden kesken tarkoituksena tehdä alueesta perunaan liittyvän biotekniikan (sisältää geenitekniikan) osaamisalue. Oulussa on toiveena ainakin perunaruton ja muiden perunan kasvitautien torjuminen geenimuuntelun avulla. Oulussa mukana ovat paikalliset peruna-alan yritykset ja MTT-Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema sekä Helsingin yliopisto.

Ruotsissa Amylogene HB on kehittänyt jo 90-luvun alusta alkaen tärkkelysominaisuuksiltaan muunneltua gm-perunaa. Perunaa on testattu useiden vuosien ajan satojen hehtaarien alalla Ruotsissa ja sille on haettu juuri kaupallisen viljelyn lupaa. Ko. gm-perunaa on muunneltu tärkkelyksen amylopektiinin määrän lisäämiseksi. Tärkkelys koostuu amyloosista ja amylopektiinistä, joita on normaalisti perunassa 1:3.

Euroopassa on parhaillaan meneillään useita tärkkelysominaisuuksiltaan muunnettujen perunoiden kenttäkokeita: Hollannissa ja Saksassa BASF, Hollannissa Avebe, Saksassa Solavista, Ruotsissa Plant Science AB.

Tärkkelysperunan tuotantoketju

Tärkkelysperunan viljely on Suomessa sopimusviljelyä. Samoilla tiloilla voi kuitenkin viljellä myös ihmiskäyttöön tarkoitettua perunaa. Mikäli Borealin peruna tulisi laajempaan koeviljelyyn tai kaupalliseen viljelyyn, se olisi mahdotonta pitää täysin erillään ruoaksi tarkoitetuista perunoista. Nykyäänkin osa tärkkelykseksi viljellystä perunasta eksyy ruokaperunaksi kauppoihin, joko huolimattomuudesta tai tarkoituksella, kun ruokaperunasta saa paremman hinnan. Gm-perunan kehittämisessä tulisi huomioida tämä heti alusta alkaen. Peruna on edelleen monille suomalaisille yksi eniten käytetyistä kasviksista.

Tiedote 26.7: Gm-perunan kenttäkoepaikka paljastettu
Kenttäkoepaikka kartalla (© Maanmittauslaitos lupa nro 504/MYY/04)
Boreal Kasvinjalostus Oy:n kenttäkoeilmoitus
Bioturvayhdistyksen kommentti kenttäkoeilmoituksesta