Tulee myös huomioida, että kenttäkokeita, yhtä lailla kuin gm-kasvien kaupallisen viljelyn sosio-ekonomisia vaikutuksia Suomessa on vasta alettu tutkia mm. ESGEMO-ohjelmassa. Kenttäkokeet ovat selkeä poliittinen päätös, mitä lisää se, että kenttäkoehakemuksen tekijä on 65%:sti valtion omistama yritys. Suomen eduskunta ei kuitenkaan ole lainkaan ottanut kantaa siihen, tulisiko Suomessa edes panostaa gm-kasvien tutkimiseen ja tuotantoon. Kaupallisten gm-kasvien kenttäkokeita ei tulisi hyväksyä tässä vaiheessa.

2.
Bioturvayhdistys pitää toiminnanharjoittajan ilmoittamia suojatoimenpiteitä lohkolla aivan riittämättöminä. Se, että aluetta ei aidata lainkaan antaa mahdollisuuden, että ohikulkijat ja ennen kaikkea mahdollisista varoituksista välittämättömät piennisäkkäät voivat levittää gm-materiaalia pois koealueelta tai pilata kokeen.

Toiminnanharjoittaja esittää ilman perusteluja, että: "Geenien leviämistä kokeesta ympäristöön ei. Koe pystytään toteuttamaan ilman haittaa ympäristölle". Kuitenkin horisontaalisen geenisiirtymän mahdollisuudesta kasveista mikrobeihin ja hyönteisiin on selkeää tieteellistä näyttöä.

Tutkimusperunoissa käytetyn antibioottiresistenssinmerkkigeenin (kanamysiini) käyttöä pidämme erityisen vääränä, sillä tiedeyhteisö on suositellut antibioottiresistenssigeeneistä luopumista.

3.
Mikäli lautakunta kaikesta huolimatta myöntää koeluvan hakijalle, tulisi lupaan asettaa seuraavia ehtoja:

• koealue tulee aidata tiheällä aidalla ja katolla, mikä estää piennisäkkäiden ja lintujen pääsyn gm-kasveihin
• koko koealueen maa muokkaussyvyyteen asti tulee poistaa ja käsitellä kuumentamalla kokeen päätyttyä
• kokeessa tulee tehdä vuosittain testejä horisontaalisen geenisiirtymän todentamiseksi maaperän mikrobeihin ja maaperäeliöihin. Testejä tulee jatkaa kokeen jälkeen vielä 5 vuotta.

4.
Ko. hakemus on ennakkotapaus, missä kokeillaan uuden lainsäädännön mukaista kuulemista. Siksi haluamme myös esittää seuraavaa kritiikkiä:

• Perusteetta lautakunta laittoi internetsivuilleen ainoastaan yhteenveto-osion, mutta ei koko tutkimus- ja kehittämisilmoitusta, vaikka sekin on julkinen ja kuka tahansa sai sen STM:n kirjastosta. Kansalaisten kommenttien jättämiskynnyksen kasvattaminen ei varmastikaan toteuta säädöksiä kuulemisesta.
• Toiminnanharjoittajan salassa pidettäväksi hakemuksessa ei tulisi hyväksyä sitä, mistä eliöstä geeni/geenit on siirretty. Jatkossa tulisi ainakin ilmoittaa onko siirtogeeni kasvi-, eläin- vai mikrobikunnasta. Tässäkin tapauksessa asian salaaminen on ollut aivan turhaa, koska on ollut helppoa saada selville, että geeni on peräisin mikrobista.
• Kokeen tarkka paikka tulisi ilmoittaa jo hakemuksessa, mikäli se on tiedossa, kuten tässä tapauksessa. Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen perusteella kenttäkokeiden paikka tulee ilmoittaa tilan tarkkuudella. Lautakunnan tulisi näin ollen ohjeista myös toiminnanharjoittajaa siitä, että kokeen tarkka paikka tulisi ilmoittaa koordinaateilla. Suomessa jatkossa tehtävien kokeiden tarkka paikka tullaan yhdistyksen toimesta selvittämään ja siitä tiedottamaan, kuten edellisissäkin kenttäkokeissa.

Yhdistyksen puolesta,
Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja
Markku Rämö, varapuheenjohtaja