Bioturvauutiset 25.11.2003 Gm-kasvit lisäävät rikkakasviaineiden käyttöä USA:ssa Yhdysvalloissa 22 miljoonalla hehtaarilla viljeltävät muuntogeeniset (gm) maissi, soijapapu ja puuvilla ovat lisänneet maataloudessa käytettävien rikkakasvikemikaalien määrää noin 22,5 miljoonaa kiloa sitten vuoden 1996, jolloin gm-kasvit tulivat ensimmäisen kerran laajempaan viljelyyn. Tähän tulokseen on päässyt sitoutumaton idaholainen Northwest Science and Environmental Policy Center. Useita geenitekniikkaan liittyviä selvityksiä tehnyt yritys käytti tutkimusmateriaalina Yhdysvaltain maatalousviraston (USDA) virallisia tilastotietoja. Selvityksessä on koottu ensimmäistä kertaa yhteen vuosien 1996-2003 kaikkien merkittävimpien gm-kasvien viljelyn maatalouskemikaalien käyttö. Ainoastaan sähköisesti julkaistu selvitys on nimeltään “Impacts of Genetically Engineered Crops on Pesticide Use in the United States: The First Eight Years” Tutkimus tehtiin vertailemalla keskimääräisiä kemikaalien käyttömääriä Gm-kasvien viljelyalalla ja toisaalta vastaavalla alalla tavanomaisia viljelykasveja. Raportti osoittaa kuinka ensimmäisenä kolmena vuonna (1996-1998) gm-kasvien viljely vähensi kemikaalien käyttöä 11,4 miljoona kiloa, mutta kolmena viimeisenä taas lisäsi lähes 33 miljoonaa kiloa Selkein kemikaalien käyttöä lisäävä vaikutus oli lisäys rikkakasviaineiden käytössä niitä kestävillä (HT) gm-kasveilla, erityisesti soijalla. Monien viljelijöiden täytyi ruiskuttaa enemmän herbisidejä pitääkseen vastustuskykyään parantaneet ja muuten vaikeammin kontrolloitavat rikkakasvilajit kurissa. ”Rikkakasvitutkijat ovat jo useita vuosia varoittaneet, että tukeutuminen ainoastaan HT-kasveihin tulee aiheuttamaan ekologisia muutoksia peltoekosysteemissä. Tämä syö teknologian tehokkuutta. Näyttää siltä, että tämä prosessi alkoi Yhdysvalloissa vuonna 2001 rikkakasvikestävillä gm-kasveilla,” kertoo tutkimuksen tehnyt tohtori Benbrook. Selvityksessä vedetään myös johtopäätös, että toinen gm-kasvien pääkategoria eli tuholaisten kestävät Bt-maissi ja –puuvilla vähentävät edelleen tuholaisaineiden käyttöä. Tämä on kuitenkin vähäistä verrattuna HT-kasvien lisäävään vaikutukseen. Selvityksen tehneella tohtori Benbrookilla on PhD maatalouden taloustutkimuksesta ja hän on tuottanut useita selvityksiä gm-kasvien vaikutuksesta maatalouteen sekä ympäristöön. Hän myös työskenteli National Academy of Sciences Board on Agriculturen pääjohtajana vuosina 1984-1990. (Lähde: http://wwww.biotech-info.net/technicalpaper6.html )