Tosiasiassa iskuntekijöiden toimesta puut oli katkottu noin puolesta välistä siten että useimmissa oli jäljellä eläviä oksia. Tutkijat kuitenkin itse iskun jälkeen leikkasivat nopeasti taimet alas asti ja siitä operaatiosta ne eivät ilmeisesti sitten enää elpyneet. Ilman tätä toimenpidettä taimet olisivat kasvattaneet uudet latvat ja olisivat jo nyt yhtä isoja kuin viime keväänä.
- Sinänsä oli hienoa, että tutkijat alasleikkauksella myötävaikuttivat kokeen lopettamiseen, mutta hämäräksi on jäänyt, miksi näin tehtiin ja miksi siitä syytetään alueelle iskeneitä tekijöitä, sanoo Hannu Hyvönen Bioturvayhdistyksestä.

Uusille kenttäkokeille ei ole esitetty perusteita

Joensuun yliopisto on hakenut uutta kenttäkoelupaa, jossa testattaisiin neljän vuoden ajan geenimuunneltuja koivuja, jotka on tehty kukkimattomiksi. Taimet aiotaan istuttaa heinäkuussa. Koe on osa kehitystyötä jolla tähdätään kukkimattomuuden käyttöön geenimuunneltujen puiden tuotannossa.

Yleisön kuulemistilaisuudessa viime keväänä Joensuun yliopistolla tutkijat joutuivat vastaamaan kysymykseen, miksi halutaan kehittää gm-puiden käyttöönottoon tähtäävää tekniikkaa, vaikka kaikki suomalaiset metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet etteivät ne tule käyttämään gm-puita omassa tuotannossaan. Tutkimuksen edustajat perustelivat työtä sillä, että kukkimattomuuden tekniikkaa tarvitaan mahdollisesti muualla maailmassa jos siellä perustetaan geenimuunneltujen puiden kaupallisia viljelmiä. Toiveena on, että tämä teknologia estäisi siitepölyn kautta tapahtuvan luonnonkantojen kontaminaation, geenisaastunnan. Yhdistyksen edustajien mukaan tässä tavoitteessa on kaksi perustavaa ongelmaa.
- Tutkijat itse myönsivät Joensuussa että neljän vuoden kokeella ei saada selvyyttä avainkysymykseen kontaminaation estämisestä eli siihen, onko kukkimattomuusominaisuus pysyvä. Tältä osin koe ei anna mitään turvallisuustakeita koko teknologialle gm-puiden käyttöönottoa varten, toteaa Hannu Hyvönen.

Myös suomalaisen metsätalouden kannalta hanketta pidetään kummallisena.

- Voidaan kysyä, onko mielekästä suunnata suomalaisten veronmaksajien varoja kehittämistyöhön joka ilmeisesti tähtää trooppisten geenimuunneltujen puiden plantaasien perustamiseen? Uuden kenttäkokeen myötä Suomi myös menettää sen statuksen geenimuunnelluista puista vapaana maana, joka sillä nyt Punkaharjun kokeen lopullisen keskeyttämisen jälkeen on, sanoo Kansalaisten Bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannes Tuohiniitty.

Ympäri maailmaa on leviämässä toimintamalli, jossa alueet päättävät pysytellä geenimuuntelusta vapaana ja esimerkiksi Italiassa ja Puolassa suuri osa maakunnista on tällaisia vyöhykkeitä.

- Onko oikein, että maakunnan yliopisto vie tällaisen profiloitumisen mahdollisuuden Pohjois-Karjalalta, kysyy Hannes Tuohiniitty.

Lisätietoja:

Hannu Hyvönen, Bioturvayhdistyksen gm-puuvastaava, global ban on GM trees kampanjan vetäjä kts. http://elonmerkki.net/forestforum
p.0408317733

Hannes Tuohiniitty, Bioturvayhdistyksen pj
http://www.bioturva.org
p.00504095779