Kukkimattomuuden kehittämistä on markkinoitu Suomessa ratkaisuna sekä koivujen siitepölyallergiaongelmiin että myös keinona estää siirtogeenien leviäminen ympäristöön. Kumpikaan perustelu ei yhdistyksen tietojen mukaan ole pätevä.

Kukkimattomuus ei poista sitä riskiä, joka aiheutuu ns. horisontaalisesta geenisiirtymästä. Kenttäkokeen maaperässä on satoja miljoonia maaperäeläimiä, joiden suolistoissa elää lukematon määrä eliöille hyödyllisiä ja haitallisia bakteereja. Tieteellisen tiedon mukaan on pidettävä mahdollisena sitä, että siirtogeeninen aines voi siirtyä maaperän ja maaperäeliöiden bakteereihin.

- Olemme esittäneet huolemme tästä riskistä jo kolme vuotta sitten Punkaharjun kokeiden osalta, mutta sen enempää tutkijat kuin turvallisuutta  valvova geenitekniikan lautakuntakaan eivät ole reagoineet mitenkään, kertoo yhdistyksen edustaja Hannu Hyvönen, joka myös vetää kansainvälistä  internetkampanjaa Global Ban on GM trees. Kampanjan vetoomuksen gm-puiden kieltämiseksi on internetissä allekirjoittanut yli 3000 ihmistä ja 300 järjestöä yli 80 maasta. (http://elonmerkki.net/forestforum)

- Todistamisen taakka esitettyjen riskien osalta on tutkijoilla. Heidän tehtävänsä on osoittaa, ettei näitä esitettyjä riskejä ole, toteaa lakimies Mikko Vartiainen. Vartiainen toteaa myös, ettei mahdollisten toteutuneiden riskien osalta ole vielä selvää käsitystä vastuiden kantajista.
- Kantaako Suomen akatemia, tutkijat vai geenitekniikan lautakunta vastuun jos koealueella syntyy esimerkiksi uusia kasvitauteja tai maaperäeliöstöä vahingoittavia patogeeneja?

Siitepölyallergioita ei voiteta geenimuunnelluilla koivuilla

Vuosi sitten Ekosäätiö palkitsi "ympäristöpalkinnolla" Joensuun kukkimattomien koivujen kehittäjät. Kansalaisten Bioturvayhdistys ihmettelee perusteluita, joiden mukaan geenimuuntelusta löytyisi keino siitepölyallergioiden voittamiseen.
- Suuri osa koivujen siitepölystä tulee suurina lauttoina maamme rajojen ulkopuolelta. Myös kaikkialla kotimaassa kasvavat koivut levittävät niin paljon siitepölyä, ettei idea voi toimia, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Hannes Tuohiniitty.

Kukkimattomuuden geenikytkentä voi myös purkautua

Yhtenä riskinä suunniteltuihin kokeisiin liittyy vielä mahdollisuus kukkimattomuutta aiheuttavan ominaisuuden purkautumiseen.
- Tämän hetken tietojen valossa geenimuunnellut organismit eivät ole perimältään vakaita, vaan perimä voi muuttua. Kenttäkokeeseen liittyy tätä kautta siis kuitenkin myös mahdollisuus muuntogeenisen dna:n karkaamiseen siitepölyn kautta, toteaa Hannes Tuohiniitty.

Suomi menettämässä geenimuunnelluista puista vapaan vyöhykkeen statuksen

Biologiseen turvallisuuteen liittyvien riskien lisäksi yhdistyksen mielestä kenttäkoehankkeessa leikitään tulella myös Suomen metsämaineen osalta.

- Suomessa käytettävissä olevassa metsäsertifioinnissa on irtisanouduttu geenimuunneltujen puiden käytöstä. Maailmalla herättää kuitenkin kasvavaa ihmetystä miksi Suomessa panostetaan voimakkaasti metsäpuiden geenimuunteluun, toteaa Hannu Hyvönen.
- Yhtenä epäilynä on mahdollisuus siihen, että metsäyhtiöt siunaavat gm-puututkimuksen, koska halutaan valmiuksia gm-puuplantaasien perustamiseen tropiikkiin.

- Ihmettelemme myös Suomen akatemian rahoituspolitiikkaa. Gm-puiden kehittämiseen on uhrattu jo tähän mennessä miljoonia euroja rahaa, joka on poissa muulta tutkimukselta. Ilmeisesti talosta puuttuu käytännön metsätalouden asiantuntemusta, sillä kloonattujen gm-puuviljelmien optio on silkkaa utopiaa. Luontainen monimuotoisuus on ainoa kestävä perusta koivun kasvatukselle Suomessa.

Gm-puut esillä YK:n bioturvallisuuskokouksessa

Maailman maat kokoontuvat toukokuun lopussa Kanadaan Montrealiin pitämään kokousta, jossa kehitetään maiden välisiä turvallisuusmekanismeja geenimuunneltujen riskien hallintaan.

- Kansalaisjärjestöt nostavat Montrealissa esille oikeutetun vaatimuksen siitä, ettei millään maalla ole oikeutta tuottaa geenimuunneltua perimää joka voi levitä hallitsemattomasti maiden rajojen yli. Toivon, että voin kertoa kokoontumisessa, ettei Suomikaan jatkossa tällaisia riskejä ota, eikä geenimuunneltuja organismeja maassamme kasvateta avoimessa ympäristössä, sanoo Hannu Hyvönen.

Lisätietoja:
Hannu Hyvönen, p. 040 8317733
Mikko Vartiainen, p. 050 3863354

Joensuun kokeen virallinen kenttäkoehakemus:
http://www.geenitekniikanlautakunta.fi/dokumentit/001MB2005.pdf

Liisa Kuusipalon kuulemistilaisuudessa pitämän esitelmän kalvot:
http://www.bioturva.org/metsa/geenikoivujen.ppt

---------------------------- Original Message ----------------------------
Subject: Tiedotus- ja keskustelutilaisuus, Joensuu 5.4.2005
From: "Reetta Kettunen" <reetta.kettunen@helsinki.fi>
Date: Thu, March 31, 2005 3:40 pm
--------------------------------------------------------------------------



(Tätä viestiä saa mielellään levittää eteenpäin)

TERVETULOA TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUTEEN
Joensuun yliopistossa toteutettava tutkimushanke hakee kenttäkoelupaa
muuntogeenisen kukkimattoman koivun ympäristövaikutusten selvittämiseen.
Kenttäkoe on osa Suomen Akatemian ESGEMO-tutkimusohjelmaa.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus ”Kukkimattoman gm-koivun
ympäristövaikutukset” järjestetään huhtikuun 5. päivänä klo 16.30 - 18.30,
Auditoriossa C2 (Carelia-salin viereinen auditorio), Yliopistokatu 4,
Joensuu.



OHJELMA
Avaussanat
Reetta Kettunen, Helsingin yliopisto, tilaisuuden puheenjohtaja

Kenttäkokeen taustat ja tarkoitus
Markku Keinänen, Joensuun yliopisto

Yleisön kuuleminen
Irma Salovuori, geenitekniikan lautakunta
Matti Sarvas, biotekniikan neuvottelukunnan kuulemistyöryhmän vetäjä

Yleiskeskustelu ja kysymykset alustusten jälkeen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy - tervetuloa!



LISÄTIETOJA
http://www.honeybee.helsinki.fi/esgemo
Ohjelmapäällikkö Reetta Kettunen, p. (09) 191 59666,
reetta.kettunen@helsinki.fi



JÄRJESTÄJÄT
Tilaisuuden järjestävät ESGEMO-tutkimusohjelma, biotekniikan
neuvottelukunta ja geenitekniikan lautakunta

Muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset
tutkimusohjelmaa (ESGEMO) rahoittavat Suomen Akatemia, maa- ja
metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.



JULKINEN KUULEMINEN
Kenttäkoehakemuksesta on käynnissä geenitekniikan lautakunnan järjestämä
julkinen kuuleminen. Kuuleminen päättyy 24.4.2005. Kirjalliset kommentit
osoitetaan geenitekniikan lautakunnalle osoitteella PL 33, 00023
Valtioneuvosto, tai sähköpostitse, gtlk.stm@stm.fi.
Lisätietoja GTLK:n sivuilta,
http://www.geenitekniikanlautakunta.fi/index.html



Ystävällisin terveisin
Reetta Kettunen
==============

--
Dr. Reetta Kettunen
ESGEMO coordination office
Dept. Applied Biology
PO Box 27
00014 University of Helsinki, Finland

t.+358 (0)9 191 59666
f. +358 (0)9 191 58633
reetta.kettunen@helsinki.fi

http://www.honeybee.helsinki.fi/esgemo/