Suomen valtio omistaa Maa- ja metsätalousministeriön kautta 65 % yhtiöstä, joten se käytännössä päättää toimintalinjoista. On vastuutonta toimintaa maa- ja metsätalousministeriöltä taas aloittaa Suomessa peltokasvien gm-kenttäkokeet, jotka ovat olleet keskeytyksissä parin vuoden ajan.

Borealin gm-perunaa on aivan turha testata Suomessa, sillä Ruotsissa on ollut jo useiden satojen hehtaarien verran teollisuuskäyttöön tarkoitettua tärkkelysmuunneltua gm-perunaa koeviljelyssä. Ruotsin ja Suomen "agronomiset olosuhteet", joita Boreal haluaa testata ovat pitkälti samanlaiset. Amylogene HB:n, Plant Science Swedenin ja Basf Plant Sciencen testaamat lajikkeet käyvät varmasti myös tänne, jos gm-tärkkelysperunaa edes koskaan tullaan kaupallisesti viljelemään.

"Borealin eli ministeriön päätös jättää hakemus näyttää yritykseltä saada yksityisetkin yhtiöt tekemään kokeita gm-kasveilla; saada peli auki taas Suomessa", arvioi yhdistyksen puheenjohtaja Hannes Tuohiniitty.

"Gm-tärkkelysperunan erillään pito ruoka- ja ruokateollisuusperunasta ei tulisi kaupallisessa viljelyssä onnistumaan. Tähänkin asti tärkkelyslajike-eriä on myyty salaa ruokaperunana, kun sieltä on saatu parempi hinta", Tuohiniitty huomauttaa.

Yhdistyksen mielestä on huolestuttavaa, että Borealin hakemuksessa ei kerrota mitään kyseisestä geenisiirrosta, vaan se on yleisöltä salattua tietoa. Näin ei tiedetä mitä kasvissa on muunneltu ja miten tuon muuntelun riskiä pitäisi arvioida.

Kun ministeriö on päättänyt käyttää Borealin varoja gm-perunan kehittämiseen se on samalla pois jostain muusta jalostuksen kehittämisestä. "Vieläkään ei Suomessa ole esimerkiksi aloitettu luomutuotannon tarpeisiin sopivien lajikkeiden jalostamista. Tarve on kuitenkin valtava ja luomutuotannolle on myös selkeää kysyntää, toisin kuin gm-kasveille", korostaa yhdistyksen sihteeri ja maatiaiskasvien jalostaja Hannu Hyvönen.

Suomen Akatemia on juuri käynnistänyt laajan muuntogeenisten organismien tutkimusohjelman, ESGEMOn. Ohjelmassa on tarkoitus selvittää myös gm-kasvien vaikutuksia ja kehittää riskinarviointia sekä geeniteknologian demokraattisuutta. Nyt on väärä hetki panostaa kaupallisiin gm-lajikkeisiin, kun ESGEMO on vasta alkanut.

Eduskunnan tulisi vihdoin ottaa poliittinen ohjaus ministeriöltä omiin käsiinsä ja tehdä päätös, että ainakin toistaiseksi gm-vapaa tuotanto on paras linjaus Suomen maa- ja elintarviketaloudelle.

Lisätietoja: Hannes Tuohiniitty, 044-3452111