Kaupan keskusliikkeet tuovat Suomeen Tanskasta vuosittain muutama sata tuhatta kiloa sianlihaa, kokonaiskulutuksesta niiden osuus on hieman alle 10%. Pääasiallinen myyntiyhtiö on Tanskan maanviljelijöiden omistama Danish Crown. Yhtiön tuotanto-säännöissä vaaditaan gm-vapaata rehun käyttöä vain muutamassa erikoistuotteessa.

Bioturvayhdistys ihmettelee, mikseivät kauppa ja elintarviketeollisuus tiedota tanskalaiskinkkujen alkuperästä. Asiasta tulee tiedottaa laajalti, sillä kuluttajan tulee voida tietää tuotteensa tuotantotapa tehdessään ostopäätöstä. Yhdistyksen aktiivit tulevat jakamaan kinkkutietoutta eri paikkakunnilla jouluun asti.

Huhtikuussa 2004 voimaan tulevassa EU:n gm-tuotteiden merkintälainsäädännössä ei annettu mahdollisuutta merkitä gm-rehulla tai sen paremmin gm-vapaalla rehulla tuotettuja eläintuotteita. Kuluttajalla tulee silti olla oikeus valinnoillaan päättää minkälaista maataloustuotantoa hän haluaa kannustaa. Tätä vaatii myös voimaantuleva EU-asetus 1829/2003 gm-ruoasta ja -rehuista.

Vain hetki sitten eurooppalaiset joutuivat kärsimään hullun lehmän taudista (BSE), jonka aiheutti kuluttajan lihatuotteena nauttiman eläimen ruokinnassa käytetty rehu. Myös gm-soijalle on todettu olevan vaikutuksia niitä syövään eläimeen. Gm-proteiini pystytään myös joissain tapauksessa eristämään gm-rehuilla tuotetusta eläintuotteesta, kuten maidosta ja kananmunasta.

Bioturvayhdistys muistuttaa lihaa syöviä kuluttajia siitä, että suomalainen sianliha on suurella varmuudella gm-vapaalla rehulla ruokittua, luomuliha vieläkin varmemmin. Suomalaisessa sianlihantuotannossa ei käytetä gm-soijaa tietoisesti. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kartoituksen perusteella vain muutamassa prosentissa Suomeen tuotavasta soijasta on merkittäviä gm-pitoisuuksia (2). Suomeen tuodaan gm-vapaata soijaa Yhdysvalloista ja Brasiliasta vuosittain yhteensä 150 - 200 000 tonnia.

Suomalaiselle rehuteollisuudelle on luotu pitkin vuotta paineita siirtyä gm-soijarehun käyttöön. Elintarviketeollisuusliitto ja Raisio-yhtymä ovat aivan hiljattain vaatineet keskustelua gm-vapaan soijan käytöstä. Gm-vapaan soijarehun hinta on maailmanmarkkinoilla noussut keinotekoisesti, kun gm-soijan takia sen erillään pito maksaa. Viljelijän tuotantokustannuksissa tavanomainen soijan tuotantokate on ollut keskimäärin sama, osin jopa parempi kuin gm-soijan tuotannossa. Yhdysvallat myös tukee gm-soijan maailmanmarkkinoille vientiä voimakkaasti poliittisista syistä yrittäen lopettaa gm-vapaan soijan markkinat. Maailman suurimmaksi soijan tuottajaksi pian nouseva Brasilia on sallinut gm-soijalajikkeiden käytön väliaikaisesti, mutta maa tuottaa edelleen reilun enemmistön soijastaan gm-vapaana.

Gm-vapaan soijan käyttäminen sianrehussa maksaa esimerkiksi Tanskassa vain n. 0,5 snt/kilo sianlihaa enemmän kuin gm-soijarehun käyttäminen.

Yhdistys toivottaa suomalaiskuluttajille gm-vapaata joulua ja vastuullisuutta päätöksen tekoon ensi vuonnakin. Rehu- ja elintarviketeollisuuden puheita gm-vapaan soijarehun käytöstä lipsumisesta pidämme huolestuttavina. Gm-vapaan maa- ja elintarviketaloutemme perusta on kotimaisten kuluttajien luottamuksen säilyttäminen. Kotimaan viljelijät eivät ole vaatineet gm-soijan käyttöönottoa, se ei todellakaan ole kynnyskysymys tällä hetkellä.

Lisätiedot: Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja: 044-3452111

(1) Tanskan viranomaisen tekemä selvitys (tanskaksi + englanninkielinen tiivistelmä):
http://www.pdir.dk/Default.asp?ID=2246&M=News&PID=24746&NewsID=2858

(2) KTTK, Erkki Vesannon henkilökohtainen tiedonanto

MTT:n ekotehokkuusvertailu joulukinkuista
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts25.pdf

MTT:n Koelypsy-lehden juttu maaliskuu 2003:
http://portal.mtt.fi/pls/portal30/docs/FOLDER/MTT/JULKAISUT/KOELYPSY/
LEHDEN_NUMEROT/1_2003/LEHTI1_2003.HTML