Maan hallituksen tilaamissa kolmen vuoden tutkimuksissa todettiin, että gm-lajikkeista rapsilla pellon monimuotoisuutta kuvaavia ja lintujen ravintonaan käyttämiä oheiskasveja oli 80% vähemmän ja sokerijuurikkaan osalta 60% vähemmän kuin vastaavilla tavanomaisesti viljellyillä kasveilla. Laajaan käyttöön otettaessa gm-kasvit aiheuttaisivat jo muutenkin heikossa asemassa oleville maatalousympäristöjen linnuille huomattavia ongelmia.

Gm-maissin osalta tulokset osoittivat hienoista paremmuutta pääosassa tarkasteltuja vaikutuksia. Tulosta kuitenkin synkentää se, että koejärjestelyjen on sanottu olleen manipuloituja osoittamaan gm-maissin paremmuutta. Tavanomaisella maissilla käytettiin EU:n kaksi viikkoa sitten kieltämää ja maaperäeliöille sekä ihmiselle myrkyllistä atrasiinia.

Britannian tutkimuksissa selvitettiin ainoastaan kuinka gm-kasvien kemiallinen käsittely eroaa tavanomaisessa viljelyssä käytössä olevasta käytännöstä. Tällä tutkimuksella ei selvitetty gm-tuotannon mahdollisesti aiheuttamia geenisiirtymiä maaperässä tai kasveista toisiin, resistenssin kehittymistä tai muita vaikutuksia, joita itse muuntogeeninen organismi voisi aiheuttaa.

Erikseen hallituksen laajasta tutkimuksesta [2] kuitenkin saatiin selville, että ristikukkaiset villikasvit tulisivat epäilemättä risteytymään melko laajasti gm-rapsin kanssa, sillä geenisiirtymä eri lajien kanssa on säännöllistä. Toisen tutkimuksen mukaan tavanomaisen tai luomurapsin viljely on mahdotonta jopa 16 vuotta sellaisella paikalla, jossa on viljelty gm-rapsia, jotta sadossa oleva gm-pitoisuus olisi riittävän alhainen täyttämään EU:n asettamat kynnysarvot.

Vielä kolmannessa tutkimuksessa yllätyttiin, että gm-rapsin siitepöly voi kulkeutua mehiläisten mukana jopa 26 km päähän, mikä on huomattavasti pidemmälle, kuin aikaisemmin oli luultu.

Tutkimuksissa tarkkailluista kasveista rapsia ja sokerijuurikasta viljellään Suomessa. Rapsi on aiheuttanut yhden gm-saastumistapauksen, kun AdvantaSeedsin Suomeen Kanadasta tuotu erä gm-siemeniä sisältänyttä rapsia ehdittiin viljellä kesällä 1999 noin 1000 hehtaarilla Etelä-Suomessa.

Kansalaisten Bioturvayhdistys jatkaa vaikuttamista, että päättäjät ja virkamiehet vihdoinkin tunnustaisivat gm-vapaan statuksen järkevyyden suomalaiselle yhteiskunnalle ja tunnustaisivat siitä käytävän keskustelun olemassaolon.

1. Genetically Modified Crops - Farm-Scale Evaluations:
   http://www.defra.gov.uk/environment/gm/fse/index.htm
    
2.  
   • Wilkinson, M. J. et al. Hybridization between Brassica napus and B. rapa on a national scale in the United Kingdom. Science, published online, (2002).
     http://www.nature.com/nsu/031006/031006-13.html
      
   • "Quantifying landscape-scale gene flow in oilseed rape (RG0216)" ja "The potential for oilseed rape feral (volunteer) weeds to cause impurities in later oilseed rape crops (RG0114)"
     http://www.defra.gov.uk/news/2003/031013b.htm

Lisätietoja:
Hannes Pekkala, p. 050 409 5779
hannes.pekkala@bioturva.org