Keskellä hallitusneuvottelujen melskeitä neljän kansalaisjärjestön
edustajat kiinnittivät eduskuntaryhmien huomiota maa- ja
metsätalousministeriön virkamiestyöryhmän kirjoittamaan
geenitekniikkastrategiaan vuosille 2003-2007. Torstaina eduskunnan valtiosalissa
luovutettua vetoomusta ja esitettyjä puheenvuoroja oli vastaanottamassa
kaikkien ryhmien edustajat lukuun ottamatta perussuomalaisia.
Kansalaisten Bioturvayhdistys, Luomuliitto, Maan ystävät ja
Kuluttajat-Konsumenterna esittivät ministeriön strategian valmistelun olleen
riittämätöntä sillä keskeisiä ryhmiä ja järjestöjä sivuutettiin ja
virkamiestyö tehtiin pääasiassa suljettujen ovien takana, vaikka nyt
linjattiin koko elintarvikeketjun tulevaisuutta. "Eduskunnan huomiota
halutaan erityisesti kiinnittää siihen, että strategia otettaisiin uudelleen
valmisteltavaksi ja sen jälkeen parlamentaariseen käsittelyyn", kommentoi
kuulijoille Kansalaisten Bioturvayhdistyksen tuore puheenjohtaja Hannes Pekkala.
"Tämä strategialuonnos unohtaa täysin gm-tuotannon ongelmat eikä pohdi
Suomen maa- ja metsätaloudelle huomattavan paljon paremmin soveltuvaa ja
vahvuuksiamme korostavaa strategiaa, joka lähtee tuotannon puhtaudesta",
muistutti Markku Rämö Kuluttajat-Konsumenterna -järjestöstä.
Lähetystöä vastaanottaneet eduskuntaryhmien edustajat suhtautuivatkin
myönteisesti järjestöjen viestiin. Pertti Hemmilä (kok.) kertoi eduskunnan
varmuudella olevan kiinnostunut maa- ja metsätalouden geenitekniikan
tulevaisuuden määrittelemisestä ja kertoi maa- ja metsätalousvaliokunnan
ottaneen melko kriittisen kannan maatalouden geenitekniikkaan edellisen
eduskuntakauden lopuksi. Samalla linjalla jatkoi Kimmo Tiilikainen (kesk.), joka
kertoi geenitekniikkastrategian olevan uuden eduskunnan ja hallituksen
tehtävä. Tiilikaisen mukaan virkamiesten luonnoksen merkittävyys punnitaan
aina sen hetkisen mielipideilmaston mukaan.
Heidi Hautala (vihr.) nosti esille sen, että geenitekniikkakysymys on niin
tärkeä, että se voidaan hyvinkin nostaa hallitusohjelmaan. Hän myös kiitti
järjestöjä asian esillä pidosta ja sen muistuttamisesta, että kansalaisilla
tulee olla mahdollisuus vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.
Arto Seppälä (sdp.) sen sijaan uskoi virkamiesvalmistelun tuottavan
eduskunnalle hyvää materiaalia päätöksen tekoa varten. Samalla hän
kuitenkin korosti, että järjestöjä tullaan kuulemaan laajemmin valiokuntien
käsittelyissä. Uudet kansanedustajat Christina Gestrin (rkp) ja Matti Kauppila
(vas.) olivat ilahtuneita lähetystön tuomista tiedoista ja kertoivat
vievänsä asian ryhmiinsä. Molemmat myös muistuttivat, että heidän
eduskuntaryhmänsä kanta geenitekniikkaan on kriittinen, mihin myös
kristillisdemokraattien ryhmää edustanut sihteeri yhtyi oman ryhmänsä
osalta.
LIITE: Kansalaisjärjestöjen vetoomus eduskunnalle
Lisätietoja:
Hannes Pekkala, Kansalaisten Bioturvayhdistys gsm: 050-4095779
Markku Rämö, Kuluttajat-Konsumenterna gsm: 050-5002775
Kansalaisjärjestöjen vetoomus
eduskunnalle 3.4.2003
Ruokaturvallisuus ja luomutuotannon
kehittäminen
maatalouden strategian pohjaksi
-- MMM:n
geenitekniikkaseikkailuun ei ole syytä lähteä
Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöjen edustajat haluamme kiinnittää
uuden eduskunnan huomiota ristiriitaiseen toimintaan Maa- ja
metsätalousministeriössä linjattaessa suomalaisen maa- ja metsätalouden
geenitekniikkastrategiaa.
Juhlapuheissa korostetaan ympäristöystävällisyyttä, ruokaturvallisuutta
ja luomutuotannon kehittämistä. Geenitekniikkastrategialuonnoksessa näistä
tavoitteista ei piitata vaan toimitaan niitä vastaan. Kyseisessä vaivihkaa
valmistellussa asiakirjassa geenitekniikalle ollaan etsimässä ja ujuttamassa
sovelluksia sekä tekemässä linjauksia maa- ja metsätaloudelle ottamatta
huomioon sen kielteisiä ekologisia, sosioekonomisia ja eritoten luomuviljelylle
kielteisiä vaikutuksia.
Strategiaa laadittaessa on sivuutettu keskeisiä kansalaisryhmiä mm.
Luomuliitto, Ekometsätalouden Liitto ja kaikki ympäristöjärjestöt. Myös
toinen Suomen kuluttajajärjestöistä syrjäytettiin. Käytännössä työ on
hyvin pitkälle tehty suljettujen ovien takana, geenitekniikasta innostuneiden
ministeriön virkamiesten pöytien ääressä.
Emme hyväksy vaivihkaista ja yksipuolisuuden riskeihin johtavaa menettelyä
ja pidämme sitä Rio-prosessissa hyväksyttyjen osallistumisperiaatteiden
vastaisena.
Työryhmän luonnoksessa esitetään geenitekniikka menestystarinana, joka
tarjoaa suuria mahdollisuuksia maataloudellemme. Markkinoilla tilanne näyttää
kovasti toisenlaiselta. Kuluttajien kriittisyys on Euroopan ohella kasvamassa
myös Pohjois-Amerikassa ja geenimuuntelusta vapaasta maissista ja soijasta on
tullut tavoiteltu laatutuote.
Suuri strateginen kysymys onkin tässä tilanteessa se, lähdemmekö
kehittämään maatalouttamme USA:n viitoittaman
"kontaminaatiokoalition" tietä vai valitsemmeko oman kansallisen
strategian? On syytä tiedostaa gm-viljelyn tilatasolle, ruokaketjulle ja
päämarkkina-alueen taloudelle aiheutuneet vaikutukset. Pohjois-Amerikassa
kielteiset vaikutukset näyttävät päämarkkina-alueilla muodostuneen
suuremmiksi kuin mainostetut hyödyt.Yhdysvalloissa gm-tuotanto on aiheuttanut
suuren tukitarpeen lisän maataloudelle; vuosina 1999-2001 gm-satojen ja
markkinoinnin epäonnistumisien arvellaan aiheuttaneen liittovaltion taloudelle
12 miljardin dollarin lisämenot. Spontaania kysyntää gm-maataloustuotteilla
ei Euroopassa juurikaan ole. Geenimuunneltuun tuotantoon liittyy lisäksi useita
terveydellisiä ja ympäristöriskejä, joiden selvittämistä ei toivoisi
tapahtuvan Suomi-nimisessä laboratoriossa.
Jos ministeriön virkamiehet ovat oikeassa siinä, että geenimuuntelu
leviää laajasti ruuan tuotantoon, tämä merkitsee vääjäämättä sitä,
että syntyy vahva tarve ja kysyntä erikoistuotantona gm-vapaalle tuotannolle.
Se maa, joka pystyy pitämään maaperänsä kokonaan vapaana geenimuunnelluista
viljelykasveista saavuttaa uskomattoman arvokkaan laatustandardin. Olisiko
sittenkin viisaampaa lähteä tavoittelemaan tätä kuin rynnistää
geenimuuntelukilpasille Pohjois-Amerikan ylikansallisten suuryhtiöiden kanssa?
Jos taas käy niin, että jo parinkymmenen vuoden ajan povattu geenimuuntelun
läpimurto hyytyykin alkuaskeliinsa, olisimme tällöinkin vahvoilla gm-vapaana
vyöhykkeenä. Olisimme voineet rauhassa sijoittaa geenimuunteluun ajatellut
panokset esimerkiksi luonnonmukaisen maa- ja metsätalouden kehittämiseen.
On siis pääteltävissä, että toteutuupa geenimuuntelun laaja läpimurto
tai ei niin suomalaisen maa- ja metsätalouden etu olisi suuntautua
geenimuuntelusta vapaan vyöhykkeen statukseen.
Merkitsisikö tällainen linjaus Suomen tipahtamista tieteen kehittämisen
kelkasta? Ei merkitsisi. Suomi voisi geenimuuntelun sijasta suuntautua
kontaminaation valvonnan sekä tauti- ja genomidiagnostiikan tieto-taidon
kehittämiseen. Suomesta voisi oikeasti kehittyä ruokaturvallisuuden,
kontaminaatio- ja tautidiagnostiikan huippuosaaja. Tällainen panostaminen
samalla vahvistaisi maamme imagoa geenimuuntelusta vapaana vyöhykkeenä.
Ministeriössä tehdyssä strategialuonnoksessa ei esitetä tällaista
vaihtoehtoa ollenkaan. Siinä ei edes pohdita sitä tärkeää peruskysymystä,
että onko pitkän päälle mahdollista harjoittaa geenimuuntelun rinnalla
gm-vapaata tuotantoa. USA:n ja Kanadan esimerkki ja EU.n tutkimusorganisaation
Joint Research Centerin tutkimus osoittavat, että yhtäaikainen viljely,
rinnakkaiselo, tulee olemaan erittäin vaikeaa. Niinpä esimerkiksi Kanada ei
tänä päivänä pysty takaamaan siellä viljellyn rapsin osalta
nollatoleranssia. Nollatoleranssiin sitoutuneelle luomuviljelylle tämä on
todellinen uhka. Kuluttajalle se merkitsisi valinnan mahdollisuuksien
kaventumista.
Hyvät kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja poliittiset puolueet.
Mielestämme on väärin, että laajat geenimuunteluun kriittisesti
suhtautuvat kansalaisryhmät ja eturyhmät on sivuutettu valmisteltaessa näin
perustavaa linjausta maa- ja metsätaloudellemme. Täysin käsittämättömänä
pidämme myös sitä, että parlamentaarinen järjestelmä on myös sivuutettu.
Toivomme, että Eduskunta käyttää tässä asiassa omaa valtaansa ja antaa
toimeksi uudelta pohjalta uusi ohjelmatyö. Kansalliselle geenitekniikka- ja
geenivarastrategialle on todellinen tarve.
Ministeriön virkamiestyöryhmän ohjelmajulistuksen rinnalle tarvitaan
vaihtoehtoinen skenaario punnintaan. Toivomme, että Eduskunta nimittäisi
tällaisen työryhmän ja antaisi sille toimintaresurssit.
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.
Hannes Pekkala, puheenjohtaja
Luonnonmukaisenviljelynliitto ry.
Esa Partanen, puheenjohtaja
Kuluttajat-Konsumenterna ry.
Markku Rämö, hallituksen jäsen
Maan ystävät ry.
Leo Stranius, puheenjohtaja
Ekometsätalouden liitto ry.
Hannu Hyvönen, tiedottaja
|