Kansalaisten Bioturvayhdistys, Luomuliitto, Maan ystävät ja Kuluttajat-Konsumenterna esittivät ministeriön strategian valmistelun olleen riittämätöntä sillä keskeisiä ryhmiä ja järjestöjä sivuutettiin ja virkamiestyö tehtiin pääasiassa suljettujen ovien takana, vaikka nyt linjattiin koko elintarvikeketjun tulevaisuutta. "Eduskunnan huomiota halutaan erityisesti kiinnittää siihen, että strategia otettaisiin uudelleen valmisteltavaksi ja sen jälkeen parlamentaariseen käsittelyyn", kommentoi kuulijoille Kansalaisten Bioturvayhdistyksen tuore puheenjohtaja Hannes Pekkala. "Tämä strategialuonnos unohtaa täysin gm-tuotannon ongelmat eikä pohdi Suomen maa- ja metsätaloudelle huomattavan paljon paremmin soveltuvaa ja vahvuuksiamme korostavaa strategiaa, joka lähtee tuotannon puhtaudesta", muistutti Markku Rämö Kuluttajat-Konsumenterna -järjestöstä.

Lähetystöä vastaanottaneet eduskuntaryhmien edustajat suhtautuivatkin myönteisesti järjestöjen viestiin. Pertti Hemmilä (kok.) kertoi eduskunnan varmuudella olevan kiinnostunut maa- ja metsätalouden geenitekniikan tulevaisuuden määrittelemisestä ja kertoi maa- ja metsätalousvaliokunnan ottaneen melko kriittisen kannan maatalouden geenitekniikkaan edellisen eduskuntakauden lopuksi. Samalla linjalla jatkoi Kimmo Tiilikainen (kesk.), joka kertoi geenitekniikkastrategian olevan uuden eduskunnan ja hallituksen tehtävä. Tiilikaisen mukaan virkamiesten luonnoksen merkittävyys punnitaan aina sen hetkisen mielipideilmaston mukaan.

Heidi Hautala (vihr.) nosti esille sen, että geenitekniikkakysymys on niin tärkeä, että se voidaan hyvinkin nostaa hallitusohjelmaan. Hän myös kiitti järjestöjä asian esillä pidosta ja sen muistuttamisesta, että kansalaisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa.

Arto Seppälä (sdp.) sen sijaan uskoi virkamiesvalmistelun tuottavan eduskunnalle hyvää materiaalia päätöksen tekoa varten. Samalla hän kuitenkin korosti, että järjestöjä tullaan kuulemaan laajemmin valiokuntien käsittelyissä. Uudet kansanedustajat Christina Gestrin (rkp) ja Matti Kauppila (vas.) olivat ilahtuneita lähetystön tuomista tiedoista ja kertoivat vievänsä asian ryhmiinsä. Molemmat myös muistuttivat, että heidän eduskuntaryhmänsä kanta geenitekniikkaan on kriittinen, mihin myös kristillisdemokraattien ryhmää edustanut sihteeri yhtyi oman ryhmänsä osalta.

LIITE: Kansalaisjärjestöjen vetoomus eduskunnalle

Lisätietoja:
Hannes Pekkala, Kansalaisten Bioturvayhdistys gsm: 050-4095779
Markku Rämö, Kuluttajat-Konsumenterna gsm: 050-5002775

Kansalaisjärjestöjen vetoomus eduskunnalle 3.4.2003

Ruokaturvallisuus ja luomutuotannon kehittäminen
maatalouden strategian pohjaksi
-- MMM:n geenitekniikkaseikkailuun ei ole syytä lähteä

Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöjen edustajat haluamme kiinnittää uuden eduskunnan huomiota ristiriitaiseen toimintaan Maa- ja metsätalousministeriössä linjattaessa suomalaisen maa- ja metsätalouden geenitekniikkastrategiaa.

Juhlapuheissa korostetaan ympäristöystävällisyyttä, ruokaturvallisuutta ja luomutuotannon kehittämistä. Geenitekniikkastrategialuonnoksessa näistä tavoitteista ei piitata vaan toimitaan niitä vastaan. Kyseisessä vaivihkaa valmistellussa asiakirjassa geenitekniikalle ollaan etsimässä ja ujuttamassa sovelluksia sekä tekemässä linjauksia maa- ja metsätaloudelle ottamatta huomioon sen kielteisiä ekologisia, sosioekonomisia ja eritoten luomuviljelylle kielteisiä vaikutuksia.

Strategiaa laadittaessa on sivuutettu keskeisiä kansalaisryhmiä mm. Luomuliitto, Ekometsätalouden Liitto ja kaikki ympäristöjärjestöt. Myös toinen Suomen kuluttajajärjestöistä syrjäytettiin. Käytännössä työ on hyvin pitkälle tehty suljettujen ovien takana, geenitekniikasta innostuneiden ministeriön virkamiesten pöytien ääressä.

Emme hyväksy vaivihkaista ja yksipuolisuuden riskeihin johtavaa menettelyä ja pidämme sitä Rio-prosessissa hyväksyttyjen osallistumisperiaatteiden vastaisena.

Työryhmän luonnoksessa esitetään geenitekniikka menestystarinana, joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia maataloudellemme. Markkinoilla tilanne näyttää kovasti toisenlaiselta. Kuluttajien kriittisyys on Euroopan ohella kasvamassa myös Pohjois-Amerikassa ja geenimuuntelusta vapaasta maissista ja soijasta on tullut tavoiteltu laatutuote.

Suuri strateginen kysymys onkin tässä tilanteessa se, lähdemmekö kehittämään maatalouttamme USA:n viitoittaman "kontaminaatiokoalition" tietä vai valitsemmeko oman kansallisen strategian? On syytä tiedostaa gm-viljelyn tilatasolle, ruokaketjulle ja päämarkkina-alueen taloudelle aiheutuneet vaikutukset. Pohjois-Amerikassa kielteiset vaikutukset näyttävät päämarkkina-alueilla muodostuneen suuremmiksi kuin mainostetut hyödyt.Yhdysvalloissa gm-tuotanto on aiheuttanut suuren tukitarpeen lisän maataloudelle; vuosina 1999-2001 gm-satojen ja markkinoinnin epäonnistumisien arvellaan aiheuttaneen liittovaltion taloudelle 12 miljardin dollarin lisämenot. Spontaania kysyntää gm-maataloustuotteilla ei Euroopassa juurikaan ole. Geenimuunneltuun tuotantoon liittyy lisäksi useita terveydellisiä ja ympäristöriskejä, joiden selvittämistä ei toivoisi tapahtuvan Suomi-nimisessä laboratoriossa.

Jos ministeriön virkamiehet ovat oikeassa siinä, että geenimuuntelu leviää laajasti ruuan tuotantoon, tämä merkitsee vääjäämättä sitä, että syntyy vahva tarve ja kysyntä erikoistuotantona gm-vapaalle tuotannolle. Se maa, joka pystyy pitämään maaperänsä kokonaan vapaana geenimuunnelluista viljelykasveista saavuttaa uskomattoman arvokkaan laatustandardin. Olisiko sittenkin viisaampaa lähteä tavoittelemaan tätä kuin rynnistää geenimuuntelukilpasille Pohjois-Amerikan ylikansallisten suuryhtiöiden kanssa?

Jos taas käy niin, että jo parinkymmenen vuoden ajan povattu geenimuuntelun läpimurto hyytyykin alkuaskeliinsa, olisimme tällöinkin vahvoilla gm-vapaana vyöhykkeenä. Olisimme voineet rauhassa sijoittaa geenimuunteluun ajatellut panokset esimerkiksi luonnonmukaisen maa- ja metsätalouden kehittämiseen.

On siis pääteltävissä, että toteutuupa geenimuuntelun laaja läpimurto tai ei niin suomalaisen maa- ja metsätalouden etu olisi suuntautua geenimuuntelusta vapaan vyöhykkeen statukseen.

Merkitsisikö tällainen linjaus Suomen tipahtamista tieteen kehittämisen kelkasta? Ei merkitsisi. Suomi voisi geenimuuntelun sijasta suuntautua kontaminaation valvonnan sekä tauti- ja genomidiagnostiikan tieto-taidon kehittämiseen. Suomesta voisi oikeasti kehittyä ruokaturvallisuuden, kontaminaatio- ja tautidiagnostiikan huippuosaaja. Tällainen panostaminen samalla vahvistaisi maamme imagoa geenimuuntelusta vapaana vyöhykkeenä.

Ministeriössä tehdyssä strategialuonnoksessa ei esitetä tällaista vaihtoehtoa ollenkaan. Siinä ei edes pohdita sitä tärkeää peruskysymystä, että onko pitkän päälle mahdollista harjoittaa geenimuuntelun rinnalla gm-vapaata tuotantoa. USA:n ja Kanadan esimerkki ja EU.n tutkimusorganisaation Joint Research Centerin tutkimus osoittavat, että yhtäaikainen viljely, rinnakkaiselo, tulee olemaan erittäin vaikeaa. Niinpä esimerkiksi Kanada ei tänä päivänä pysty takaamaan siellä viljellyn rapsin osalta nollatoleranssia. Nollatoleranssiin sitoutuneelle luomuviljelylle tämä on todellinen uhka. Kuluttajalle se merkitsisi valinnan mahdollisuuksien kaventumista.

Hyvät kansanedustajat, eduskuntaryhmät ja poliittiset puolueet.

Mielestämme on väärin, että laajat geenimuunteluun kriittisesti suhtautuvat kansalaisryhmät ja eturyhmät on sivuutettu valmisteltaessa näin perustavaa linjausta maa- ja metsätaloudellemme. Täysin käsittämättömänä pidämme myös sitä, että parlamentaarinen järjestelmä on myös sivuutettu.

Toivomme, että Eduskunta käyttää tässä asiassa omaa valtaansa ja antaa toimeksi uudelta pohjalta uusi ohjelmatyö. Kansalliselle geenitekniikka- ja geenivarastrategialle on todellinen tarve.

Ministeriön virkamiestyöryhmän ohjelmajulistuksen rinnalle tarvitaan vaihtoehtoinen skenaario punnintaan. Toivomme, että Eduskunta nimittäisi tällaisen työryhmän ja antaisi sille toimintaresurssit.

Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.
Hannes Pekkala, puheenjohtaja

Luonnonmukaisenviljelynliitto ry.
Esa Partanen, puheenjohtaja

Kuluttajat-Konsumenterna ry.
Markku Rämö, hallituksen jäsen

Maan ystävät ry.
Leo Stranius, puheenjohtaja

Ekometsätalouden liitto ry.
Hannu Hyvönen, tiedottaja