English summary

Katselmuksessa yhdistys totesi uusimpien tutkimustulosten ajaneen aiempien riskinarvioiden ohitse. "Geenimuunneltujen puiden osalta on noteerattu siitepölyn leviämisen riski, mutta se mahdollisuus että muunneltua perimää leviää kasveista bakteerifaunaan on kokonaan ohitettu", totesi yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen. Yhdistys näkee tilanteessa perusteet keskeyttää puutteellisella riskinarviolla käynnistetyt kenttäkokeet. Katselmuksen päätteeksi yhdistys merkitsi koealueen riskeistä varoittavilla kylteillä (kuva: riskialue.jpg).

Huomenna tiistaina yhdistys järjestää vastaavan katselmuksen Helsingin Viikin kenttäkoealueella. Yhdistys myös julkistaa vetoomuksen ja luettelon niistä dna-tutkimuksista, joilla voitaisiin varmistaa ettei geenimuunneltua perimää ole jo karannut Suomen luontoon. "Suomi lienee ainoa maa Euroopassa, jossa minkäänlaisia kontaminaatiomittauksia ei ole vielä tehty", toteaa yhdistyksen tiedottaja Asko Ali-Marttila.

Lisätietoja:
Hannu Hyvönen, puh. (040) 831 7733

Liite: yhdistyksen puheenvuoro Punkaharjun katselmuksessa.

Video kenttäkoealueiden katselmuksista Punkaharjulla ja Viikissä:
http://kulma.net/gmkampanja/ge_trees.rm
(3,5 MB, vaatii Real Player -ohjelman)

Geenimuuntelun riskejä aliarvioitu
Kenttäkokeiden jatkaminen uuteen käsittelyyn

Suomessa siirtogeenisillä organismeilla järjestettyjen kenttäkokeiden riskinarvioinnit ovat tämän päivän tietojen valossa puutteellisia. Esimerkiksi Punkaharjulla ja Viikissä järjestettyjen siirtogeenisten puiden kenttäkokeissa on pyritty torjumaan lähinnä vain siirtogeenisen siitepölyn leviäminen luonnonpuihin.
    Uusin tutkimustieto kertoo kuitenkin, että lajin sisällä tapahtuvan geenipaon lisäksi uhkana on myös lajista toiseen tapahtuva siirtyminen. Erityisesti kasveista bakteereihin tapahtuva siirtyminen on osoittautunut todelliseksi mahdollisuudeksi, jota ei enää voida sivuuttaa arvioitaessa kenttäkokeiden turvallisuutta.
    Ympäristökeskuksen tutkijan Katarina Björklöfin väitöskirjassa esitetään tuloksia, jotka kertovat, että bakteerit voivat siepata siirtogeenistä perimää jopa lehtien pinnalta. Tuore tutkimus Englannista kertoo, että siirtogeenisiä kasveja ravintonaan käyttävien ihmisten suolistobakteereista löytyi muunneltua perimää.
    On olemassa erittäin suuri mahdollisuus siihen, että kenttäkoealueella liikkuvien hyönteisten, matojen, lintujen ja pikkunisäkkäiden bakteerifauna saa siirtogeenistä perimää.
    Toisaalta tiedetään, että bakteereilla on erittäin hyvä kyky vaihtaa dna:ta keskenään. Mahdolliset vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä geenivuodosta bakteerien maailmaan ovat täydellinen arvoitus. Pahimmat uhkakuvat liittyvät uusien kasvi- ja eläinpatogeenien syntymiseen. Useimpien kasvien geenisiirroissa on lisäksi käytetty työkaluna taimiaineistolaissa kiellettyä aitosyöpäbakteeria. Myös tähän liittyy omat riskinsä.

Geenimuunteluun liittyy ympäristö- ja terveysriskien lisäksi myös suuria taloudellisia ja imagoriskejä. Suomen metsätaloudelle pinaatin geeneillä varustetuilla koivuilla ei ole kuviteltavissa mitään relevanttia hyötyä, mutta metsämaineellemme siirtogeeniset puut muodostavat selvän uhkatekijän. Metsäyhtiö Stora-Enso onkin selkein sanoin irtautunut siirtogeenisten puiden tuottamisesta.
    Kenttäkokeet muodostavat kielteisen imagotekijän myös koepaikkakunnille. Maailmalla on vahvistuva liike geenimuuntelusta vapaiden vyöhykkeiden perustamiseksi. Luonnonkauniin ja matkailijoiden suosiman Punkaharjun valitseminen geenimuuntelukokeiden koepaikkakunnaksi ilman avointa kuulemista ja riskinarviointia onkin vaarantamassa alueen matkailuimagoa.

Kansalaisten Bioturvayhdistys katsoo, että tuoreet tutkimustulokset geenimuuntelun riskeistä antavat hyvät perusteet keskeyttää kyseenalaisesti perustetut kenttäkokeet.
    Kansalaisten Bioturvayhdistys näkee Suomen kansallisen edun ja kansalaisten ja elinympäristön turvallisuuden toteutuvan parhaiten, jos pidättäydytään tuomasta nykyisellä tietämyksen tasolla siirtogeenisiä organismeja elinympäristöömme.

Kansalaisten Bioturvayhdistys