Bioturvayhdistyksen
kanta voitti hallinto-oikeudessa Geenitekniikan kenttäkoealueita ei olisi saanut salata |
|
Tiedote 7.2.2002 |
Kansalaisten Bioturvayhdistys on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan
oikeutettu tietoihin, joita geenitekniikan lautakunta ei sille olisi suostunut
antamaan. Yhdistys pyysi lautakunnalta syyskuussa 2000 geenimuunneltujen kasvien
koealueiden sijaintitietoja, jotka lain mukaan ovat julkisia. Geenitekniikan
lautakunta kieltäytyi tietojen luovutuksesta. Hallinto-oikeuden 29.1.2002
tekemän päätöksen mukaan koealueiden sijainnista on kuitenkin oltava oikeus
saada niin tarkka tieto, että sen perusteella voi arvioida, millä alueella koe
saattaa aiheuttaa ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Hallinto-oikeus velvoittaa
geenitekniikan lautakunnan antamaan tiedot vähintään tilan nimen ja
rekisterinumeron tarkkuudella.
Geenitekniikan lautakunnan päätöksestä valittanut yhdistyksen tiedottaja Asko Ali-Marttila on hallinto-oikeuden päätökseen tyytyväinen, mutta harmittelee, että lautakunnan virheen ja väärän valitusosoitteen vuoksi koealueiden julkistaminen pitkittyi yli vuoden. Erityisen hyvänä asiana Ali-Marttila pitää sitä, että päätöksen perusteluissa on kunnolla pohdittu kansalaisten perusoikeutta tiedonsaantiin tilanteessa, missä se ei ole toiminnanharjoittajien tahto. Bioturvayhdistys on koko toimintansa ajan ollut huolestunut eri
viranomaistahojen kepeästä suhtautumisesta geenitekniikan riskeihin. Koetoimintaan paljaan taivaan alla sisältyy aina geenimanipuloidun perimän leviämisen riski. Kun geenisaaste kerran pääsee vapaasti luontoon, sitä ei enää voi vetää takaisin. Puoliintumisaikoja ei tunneta. Suurten ekologisten riskien vuoksi kenttäkokeiden julkisuudesta ja sijoittamisesta on taitettu peistä monissa maissa. Useat eri maiden ympäristöjärjestöt ja viljelijät ovat vaatineet koetoiminnan lopettamista kokonaan. Koealueista on tullut myös imagohaitta ja ainakin Englannista on jo tullut tietoja maan arvon laskemisesta koealueiden lähistöllä. Bioturvayhdistyksessä onkin kovasti hämmästelty, miten vähällä keskustelulla koealueita on Suomessa perustettu mm. lähelle Viikin ekoasuinaluetta ja kansallismaisemiimme Punkaharjulle. - Geenitekniikan kenttäkokeiden osalta olisi vähintään kohtuullista, että kuntien asukkaille kerrottaisiin millaisia koealueita kuntiin on perustettu ja millaisia riskejä toimintaan liittyy. Kunnilla tulisi olla myös oikeus kieltäytyä tällaisen imagollisesti ja ympäristön kannalta riskaabelin toiminnan alueelleen ottamisesta. Periaatteessa kantamme on, että nykyisellä tietämyksellä ja tekniikan tasolla kenttäkoetoimintaan ei tulisi ryhtyä lainkaan, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen. Bioturvayhdistyksen tutkintapyyntö oikeuskanslerille geenitekniikan lautakunnan toiminnasta v. 2000 ja tutkintapyyntö laittomasta geenirapsin viljelystä v. 1999 ovat edelleen viranomaisten käsittelyssä. Valitus ja vastineet: http://www.bioturva.org/gtlvalitus.htm Lisätietoja: Asko Ali-Marttila, p. (0400) 727289 |