- Hankkeen suuri ongelma on alusta alkaen ollut salailu ja kulissien takainen päätöksenteko.

Toivoimme että viime talvena käyty ankara keskustelu olisi opettanut meille kaikille sen, että siirtogeenisten nautojen ottaminen tuotantoeläimiksi on niin suuri periaatteellinen linjanveto, että siitä on keskusteltava laajalla ja kattavalla asianosaisten joukolla, sanoo opettaja Kaisa Merenmies, joka oli nostamassa Pharming Oy:n hanketta julkisuuteen viime talvena.

Kesän aikana julkisuuteen tuli tieto, että Pharming Oy on selvitystilassa ja siitä alkaen myös Lapinlahdella Alapitkällä olevien siirtogeenisten nautojen kohtalo on ollut avoin.

Loppukesästä kuultiin sitten, että "kaikkien siirtogeenisten nautojen äiti", professori Juhani Jänteen johtaman työryhmän luoma Huomen-niminen maailman ensimmäinen siirtogeeninen lehmä, jouduttiin lopettamaan "nivelvaivojen vuoksi". Julkisuuteen tuli myös Juhani Jänteen ehdotus, että tämä nauta sijoitettaisiin museoon täytettynä.

- Tämä on melko makaaberia huumoria, mutta ilmeisesti kuitenkin tosissaan, kommentoi Kansalaisten Bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen Iisalmesta museoehdotusta mutta muistuttaa, että itse bisnesideaa siirtogeenisillä lehmillä ei ole vielä museoitu.

- Nyt tihkuu tietoa, että kehitteillä on rahoituspaketti, jossa suomalainen yhtiö jatkaisi hanketta omana projektinaan. Rahoitusta miettivien tahojen on hyvä muistaa se minkä Pharming on unohtanut: Tällaista hanketta ei voi synnyttää ilman että kaikkia asianosaisia tahoja kuullaan.

Yhdistyksen tietojen mukaan Pharming-yhtiö on väittänyt ulkomaiselle julkisuudelle, että yhtiön kartoituksessa mukaan olisi lähdössä huomattavasti maidontuottajia.

- Selvitystemme mukaan lähes kaikki maidontuottajat ovat Ylä-Savossa yksiselitteisesti hanketta vastaan, sanoo iisalmelainen Hannu Hyvönen.
- Eturistiriita on ilmeinen. Maidontuotanto on Ylä-Savon vahvuusalue ja siirtogeenisten nautojen tulo alueen navetoihin olisi vahingoittamassa koko alueen tavanomaisen ja voimakkaasti kehittyvän luomutuotannon imagoa.

Bioturvayhdistyksen mielestä sen enempää yksityisillä kuin julkisilla rahoittajillakaan ei ole oikeutta runnoa siirtogeenisiä lehmiä alueen maitotalouteen ilman laajaa ja avointa periaatekeskustelua.

- Jos tällainen keskustelu olisi käyty ennen kuin hankkeeseen upotettiin miljoonia markkoja veronmaksajien rahoja, hankkeeseen ei olisi todennäköisesti edes ryhdytty, arvioi Kaisa Merenmies, joka on kunnanvaltuutettuna ajanut kunnan irtisanoutumista tällaisen yritystoiminnan tukemisesta.

Kansalaisten Bioturvayhdistys onkin toimittanut keskeisille bioteknologian rahoittajille, Sitralle, Tekesille, MMM:lle ja KTM:lle kirjelmän, jossa toivotaan pidättäydyttävän rahoitustuesta siirtogeenisillä lehmillä tehtävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja liiketoiminnan osalta. Kirjelmässä vedotaan myös eduskuntaryhmiin siirtogeenisten eläinten tuotannon kieltämiseksi Suomessa.

Lisätietoja:

Kaisa Merenmies, Lapinlahti
p.017-731125
Hannu Hyvönen, Iisalmi
p.017-816444
Asko Ali-Marttila
p.0400-727289

Kirjelmä 7.12.2001
Vastaanottajat:
SITRA, TEKES, MMM, KTM, EDUSKUNTARYHMÄT

Pharmingin lehmähankkeen jatkamiseen ei ole perusteita
Siirtogeenisen eläintuotannon kehittäminen keskeytettävä

Kansalaisten Bioturvayhdistys katsoo, ettei Suomessa tule sallia siirtogeenisten eläinten tuottamista tuotantoeläimiksi. Pidämme tällaista toimintaa kestävän tulevaisuuden kannalta eettisesti, ekologisesti ja terveydellisesti sekä myös ekonomisesti kyseenalaisena.

Siirtogeenisten eläinten tuottaminen on joka tapauksessa sen laatuinen periaatekysymys, että ilman avointa ja laajaa keskustelua tällaisia hankkeita ei olisi mielestämme saanut edes käynnistää sen enempää kalojen, lehmien kuin muidenkaan eläinten osalta.

Erityisesti paheksumme yritystä nostaa maatamme kyseenalaiseen rooliin siirtogeenisten lehmien osalta. Hanke käynnistettiin ilman laajaa tulevaisuuskeskustelua, pohtimatta lainkaan millaisesta rajanylityksestä oli kyse.

Periaatteellisena ratkaisuna asia kuitenkin koskettaa paitsi niitä muutamia tutkijoita ja muutamia kymmeniä viljelijöitä, jotka toimintaa harjoittaisivat, myös koko suomalaista maataloutta ja muuta yhteiskuntaa.

Hollannin lainsäädäntö on kieltänyt geenilehmätuotannon ja tämä on yksi syy siihen miksi Pharming-yhtiö tuli Suomeen.

On syytä toivoa, että myös Suomi nostaa omaa kotieläinten pidon profiiliaan ja siirtogeenisten "bioreaktoreiden" valjastaminen maataloustuotantoon kielletään.

Tämä tilanne, jossa siirtogeenistä tuotantoa kehittänyt Pharming-yhtiö on ajautunut selvitystilaan, antaa nyt hyvän mahdollisuuden joka tapauksessa keskeyttää kyseenalaisesti käynnistynyt ja kyseenalaisesti edennyt siirtogeenisten lehmien tuotantohanke Savossa.

Alueen maidontuottajat kokevat hankkeen yksiselitteisesti torjuttavana ja osuuskunta Promilk on ilmoittanut, ettei osuuskunnan jäsenten tule olla missään tekemisissä hankkeen kanssa. Alueen luomutuottajien piirissä siirtogeenisten eläinten leviäminen tuotantoon koetaan uhkaksi luomuimagon kehittämiselle. Periaatteellisena kysymyksenä ja myös ekologisena ja terveydellisenä ja kulttuurillisena riskinä asia huolestuttaa alueen väkeä laajemminkin.

Tässä tilanteessa olisi tavattoman suuri virhe, mikäli hanketta jatkettaisiin uuden kotimaisen lisärahoituksen voimin. Rahoittajien ja pienen bisnestutkijajoukon ei tule päättää kansalaisten puolesta ja heidän tahtoaan vasten näin merkittävästä asiasta. Jos kestävää elinkeinotoimintaa maaseudulla halutaan edistää, rahoitukselle löytyy varmasti hyviäkin kohteita.

Kansalaisten Bioturvayhdistyksen puolesta

Hannu Hyvönen
Kaisa Merenmies
Asko Ali-Marttila
Markku Rämö
Ossi Kakko