Lyhyt yhteenveto paneelin alustuksista:

Evoluutiobiologi Liisa Kuusipalo
- Tutkijoilla on tapana todeta geenitekniikka turvalliseksi, mikäli ei ole havaittavissa suoria terveysriskejä. Elämä kokonaisuutena pitää kuitenkin sisällään ihmisen lisäksi kaikki muutkin eliöt, eikä esimerkiksi Pharmingin bioreaktorilehmien ulosteiden mahdollisia vaikutuksia maaperän pieneliöihin pidä väheksyä.
Kuusipalo ihmetteli myös suomalaisten intoa ryhtyä muuntelemaan metsäpuiden perimää tauteja vastaan. - Eihän meidän metsiemme ongelmana ole mitään merkittävää tautia.

EU-parlamentaarikko Heidi Hautala
- Varovaisuusperiaate ja avoimuus on oltava kaiken geenitekniikan soveltamisen lähtökohtia. Ihmettelen Pharmingin halua vetäytyä avoimesta kansalaiskeskustelusta.
- Ruuan turvallisuus on asia, joka yhdistää sekä tuottajia, kuluttajia että ympäristöliikkeitä. Merkkejä uudesta yhteistyöstä on jo olemassa. Vastakkainasettelujen aika on päättymässä.

Maataloustoimittaja Markku Rämö
- Lyhytaikaisesti ainoaksi hyötyjäksi näyttää jääneen korkeintaan alan ylikansallinen teollisuus sidosryhmineen. Vähän pidemmässä juoksussa näyttää siltä, ettei geenimuuntelusta elintarvikeketjussa hyödy kukaan. (Rämön koko alustus)

Paneelin pääorganisoija, erityisopettaja Kaisa Merenmies
- Keskivertokansalaisen pitää voida ja uskaltaa muodostaa sekä sanoa oma eettinen kantansa elämää koskevaan manipulaatioon. Geenimuuntelu on liian tärkeä alue kapean asiantuntijajoukon päätettäväksi. Eettiseen kantaan ei tarvita lukeneisuutta tai tutkimuksiin perehtymistä. Yksinkertainen, elämän monimuotoisuuden oivaltamiseen perustuva näkökanta riittää eikä liiallisia termejä tai oletuksia siihen tarvitse liittää. (Merenmiehen koko alustus)

Viljelijöiden puheenvuoroissa oltiin huolestuneita siitä, että tähän asti viljelijöille tullut tieto on ollut puhtaasti Pharmingin kaupallista markkinointia. Hankkeen eettisistä ja ekologisista ongelmista ei ole Ylä-Savossa saatu tietoa. Myös huoli savolaisen ja suomalaisen kotieläintuotannon imagon puolesta ilmaistiin monesta suusta. Paikalla ollut MTK:n edustaja Sirpa Lintunen pohti, voiko gm-lehmien sijoittaminen Savoon vaikuttaa haitallisesti myös niistä kieltäytyvien tilojen maineeseen. Lisäksi hän vetosi kuluttajiin, jotta nämä valitsisivat kotimaisia elintarvikkeita.

Oulun yliopiston patologian professori Veli-Pekka Lehto kommentoi Pharmingin antamia tietoja laktoferriinin käytöstä ja totesi, ettei aine ole mikään syöpälääke, eikä sitä ole myöskään lääkkeenä vielä testattu ja tutkittu. - Ei ole mitään varmuutta syntyykö hankkeesta edes kelvollista lopputuotetta.

Bioturvayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen nosti esille sen kuinka pieni molekyylibiologien ammattiryhmä on ominut käyttöönsä itse elämän käsitteen. - Teknobiologia olisi parempi sana kuin bioteknologia kuvaamaan sitä toimintaa, mitä geeni-insinöörit laboratorioissaan harjoittavat.

Luomuylitarkastaja Sampsa Heinonen tarkasteli tuottajien tilannetta toteamalla, että nykyviljelijä asettautuu nyt geenitekniikan ja luomutuotannon välimaastoon, missä hänen täytyy päättää, kumpaan suuntaan lähtee. Geeniteknisestä tuotannosta on huomattavan pitkä matka luomuun. Hän korosti, ettei vielä ole käyty keskustelua siitä, voiko geeniteknisestä tuotannosta edes siirtyä luomuun.

Kansanedustaja, maanviljelijä Eero Lämsä huomautti, että vielä ei ole tiedossa, voiko esim. gm-lehmätuotannosta enää lainkaan siirtyä takaisin normaaliin maidontuotantoon. Hän vetosi avoimuuden puolesta ja toi esiin eettisten ja muiden ongelmien kunnollisen kartoittamisen tarpeen kaikessa geeniteknisessä tuotannossa.

Lisätietoja: Kaisa Merenmies, p. (017) 731 125

Lue myös tilaisuuteen kirjallisena toimitettu Juliana von Wendtin Säätiön toiminnanjohtaja Riitta Salmen kannanotto lääkelehmätuotannon eläinsuojelullisista ulottuvuuksista: http://www.bioturva.org/kann/kann004.htm

Iisalmi 13.1.2001
Markku Rämö
Maatalous- ja ympäristötoimittaja
Kansalaisten Bioturvayhdistyksen vpj.

Kuka hyötyy muuntogeenisiemenistä ja -ruoasta?

Muuntogeenisen siementavaran tuottajat ovat markkinoineet tuotteitaan viljelijöille parempia satotuloksia antavina sekä viljelytoimenpiteitä helpottavina ja siten tuovan enemmän katetta tuottajille. Yhdysvalloissa viljelijöiden kate- ja tuotosodotuksia ovat seuranneet pettymykset toisensa jälkeen, joita monesti on selvitelty tuomioistuimissa. USA:n perheviljelijäin liitto varoitti jo 1999 siitä, etteivät muuntogeenisten viljelykasvien tulokset vastaa sitä mitä valmistajat ovat luvanneet. Tuore taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tutkimus osoittaa myös että kalliisiin gm-siemeniin siirtyminen ei ole tuonut uskoteltuja lisätuloja.

USA:ssa viljelijät ovat erityisen huolestuneita tähänastisen tilojensa omaan ja keskinäiseen vaihtoon perustuvan siemenhuoltomahdollisuuden kutistumisesta. Sitä mukaan kun suuryhtiöt, Monsanto etunenässä, ovat tuoneet markkinoille tärkeimpien viljelykasvien muuntogeenisiä versioita, ovat ne vetäneet pois markkinoilta siemeniä, joiden sadoista viljelijät voisivat ottaa talteen siemenviljaa omaan käyttöön. Muuntogeenisten viljelykasvien aikakautena USA:n farmareiden elinolosuhteet ovat keskivertotiloilla synkistyneet jättiharppauksin. Samalla kun viljelijän tuotantopanosten osuutta on kasvatettu, alkutuotteiden hintoja on jatkuvasti alennettu. Harvoiksi yhdentyneet agribisnesyhtiöt kytkevät sopimushintoihinsa lähes kaikki tuotantopanosten ja palvelujen hinnat samoilta yhtiöiltä. "Laajenna tai kuole, syö tai tule syödyksi" on pantu elämisen ehdoksi. USA:ssa tuotetaan leijonanosa maailman muuntogeenisistä viljelykasveista.

Farmareiden hätä taloudellisesti orjuutetussa asemassa heijastuu selvästi myös Yhdysvaltain virallisissa kuolinsyytilastoissa. Worldwatch-tutkija Brian Halweil raportoi itsemurhan olevan tänään viisi kertaa yleisempi kuolinsyyodote viljelijöillä kuin työtapaturma, joka aikaisemmin on ollut ammattikunnan yleisin kuolinsyy, kun luonnollista kuolemaa ei oteta lukuun. - Todellinen luku lienee korkeampi; viljelijät kysyvät itsemurhien ehkäisyn auttavasta puhelimesta usein mitä onnettomuuksia vakuutusyhtiöt vähiten tutkivat itsemurhaepäilyjä ajatellen. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa kuolemantapauksia omaisille, jos itsemurha on todettu kuolinsyyksi. Iso-Britanniassa maatilalla työtä tekevien itsemurhaluvut ovat 2,5 -kertaiset muuhun väestöön verrattuna.

Euroopan kuluttajajärjestöt ilmaisivat viimeksi marraskuussa Brysselissä EU:n komissiolle yksimielisen kielteisen kantansa ottaa käyttöön väliaikainen hyväksymismenettely uusille muuntogeenisille tuotteille. EU:n aiemman päätöksen mukaan hyväksymismenettely on jäädytetty, eikä uusia gm-tuotteita hyväksytä ennen kuin EU:n bioteknologiaa koskeva lainsäädäntö saadaan uudistetuksi; se tullee voimaan vuoden 2002 aikana.

Monet Euroopan suuret ruokaketjut kieltäytyivät jo toissa vuonna kuluttajien vaatimuksesta hankkimasta muuntogeenisiä elintarvikkeita hyllyilleen. Markkinataloudellisista lähtökohdista tarkasteltuna muuntogeenisten ruoka- ja rehutuotteiden markkinoille ei siis ainakaan Euroopassa ole luvassa kysyntää. Myös Yhdysvalloissa kuluttajien epäilyt ja vastustus muuntogeenisiä tuotteita kohtaan on monipuolistuneen tiedonvälityksen mukana lisääntymässä. Vuonna 1999 Yhdysvallat dumppasi runsaasti Euroopan hylkimiä gm-tuotteita Venäjälle ja muihin IVY-maihin, mutta viime vuodesta lähtien vienti ainakin Venäjälle on kohdannut vastustusta epäluulojen ja lisääntyneen tietämyksen saattelemana. Intiassa ja Sri Lankassa viljelijät ovat päättäväisesti torjuneet gm-kasvien maihinnousun. Eri maanosien kehitysmaissa muuntogeeninen maataloustuotanto on osaltaan nähty viljelyelinkeinon ja ruokaturvan uhkana. Toisaalla kehitysmaiden avainhenkilöitä on "konfirmoitu" elättelemään lihavampien vuosien visioita gm-teollisuuden edustajien sekä sen etuja ajavien poliittisten päättäjien ja tutkijoiden toimesta.

Viime aikoina on muuntogeenisten ruokatuotteiden kehittämistarvetta perusteltu maailman nälkäisten ruokkimiseksi maailmassa, jossa väestö lisääntyy samalla kun huomattava määrä viljelymaata aavikoituu ja muuttuu viljelykelvottomaksi. Koska muuntogeenisten kasvien viljely on räätälöity soveltumaan suurille yhden kasvilajin pääomavaltaisille monokulttuuriviljelmille, tuotantojärjestelmä köyhdyttää viljelykasvien lajinsisäistä (paikallisten maatiaisten ja lajikkeiden kato), lajien välistä sekä ekosysteemien monimuotoisuutta. Geenimuuntelun teollissidonnaisella viljelyllä köyhdytetään tai tuhotaan viljelykelvottomiksi lisää viljelymaita. Miljoonien perhe- ja pienviljelijöiden taidoilla pystytään sen sijaan viljelemään maita, jotka eivät sovellu teolliseen viljelyyn ja myös kunnostamaan pilalle viljeltyjä maita uuteen käyttöön. YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO:n ja kehitysohjelma UNDP:n keräämien kokemusten ja tutkimusten mukaan luomuviljelyllä on tässä suhteessa paljon annettavaa maailman ruokahuoltoa silmällä pitäen.

YK:n organisaatiot ja muutamat muut maatalousalan kehitysyhteistyötä harjoittavat järjestöt ovat vertailleet pienten ja suurten tilojen tuottavuuseroja eri puolilla maailmaa. Laajapohjaisen näytön perusteella Brian Halweil kirjoittaa viime syksyn Worldwatch-julkaisussa, että pienillä tiloilla ruokakasvien pinta-alayksikköä kohti lasketut tuotokset ovat vastoin yleisiä käsityksiä osoittautuneet 200-1000 prosenttia suuremmiksi kuin suurtiloilla, mitattiinpa tulosta sitten painona, tilavuusyksikköinä, kaloreina tai rahana. Kuinka tämä voi olla mahdollista?

Nykyisen maatalousrakenteen puitteissa pientilat elättävät itseään yleisesti viljelemällä lukuisia ruoka- ja rehukasveja. Suuret tilat ovat erikoistuneet viljelemään yhtä kasvia suurilla aloilla. Suuri tuottaa kyllä usein yhtä vilja- tai muuta kasvilajia enemmän hehtaaria kohti kuin pientila. Mutta pientilan monien ruokakasvien yhteistuotos hehtaarilta on viljelijän osaamisen tuloksena huomattavasti parempi kuin suurtilan.

Maailman maatalouden monimuotoisuuden turvaaminen on Halweilin mukaan keskeisin poliittinen tehtävämme, jolla voimme hankkia vakuutuksen ilmastonmuutoksia, tuholaisia ja muita ruokaturvaa uhkaavia tekijöitä vastaan. Tässä onnistuminen riippuu suuressa määrin niistä miljoonista pienviljelijöistä, jotka osaavat käyttää hyväksi monimuotoisuutta paikallisissa viljely-ympäristöissään. Missä sitten piilee pienviljelijöiden monimuotoisuuden kyky tuottaa enemmän ruokaa ja rehua kuin suurtilojen?

- Pientilojen viljelyrutiineilla eri ruokakasvien eripituiset juuret käyttävät hyväkseen maakerrosten eri syvyyksiä. Matalakasvuisia viljelykasveja voidaan kasvattaa korkeakasvuisempien suojassa. Maan ja ravinteiden hyväksikäyttö kasvinviljelyssä on monimuotoisessa viljelyssä huomattavasti tehokkaampaa kuin monokulttuurissa. Monimuotoinen viljely säilyttää maan rakenteen ja kasvukunnon hyvänä sukupolvelta toiselle yksipuolisen viljelyn heikentäessä sitä, selvittää Brian Halweil.

Ylisukupolvisen maatalouden turvaamiseksi on syytä selvittää ja nähdä ne realiteetit, jotka erottavat maatalous- ja elintarviketuotannon ja -kaupan olennaisesti muun tavaran tuotannosta ja kaupasta. Muutokset elintarvikeketjussa koskettavat syvältä ja ketjuuntuvasti yhteiskuntien sosioekonomisia sekä ekologisia rakenteita. Maataloustuotannon kytkeminen maailman vapaakauppasopimukseen on syytä jäädyttää siksi aikaa, kun selvitetään globalisaation tähänastiset vaikutukset ja analysoidaan mahdollisia tulevia seurauksia. Mitä seuraisi esimerkiksi siitä, jos puolet maailman noin kolmesta miljardista viljelijästä saneerattaisiin "tarpeettomiksi"?

Kuka siis hyötyy geenimuuntelusta elintarvikeketjussa? Lyhytaikaisesti ainoaksi hyötyjäksi näyttää jääneen korkeintaan alan ylikansallinen teollisuus sidosryhmineen. Vähän pidemmässä juoksussa näyttää siltä, ettei geenimuuntelusta elintarvikeketjussa hyödy kukaan.

11.1.2001
Kaisa Merenmies

Geenitekniikka ja elämän kunnioitus

Ihminen muodostuu materiaalisesti samoista ainesosista kuin koko maailmankaikkeus ja muut elolliset olennot. Monisoluisten elollisten kasvien ja eläinten valkuaisaine kantaa sisällään tietoa siitä, mikä kyseiselle lajille on tyypillistä. Tietojärjestelmä kätkee tarvittavat ohjeet lisääntymiseen ja suvunjatkamiseen, ylipäänsä lajin elossa pysymiseen.

Teknisesti ihminen pystyy nyt ensimmäisen kerran historiansa aikana avaamaan sisäiset tietojärjestelmät. Hän pystyy poistamaan, lisäämään, yhdistelemään ja kopioimaan tieto-osasia eli geenejä. Hän kykenee luomaan kokonaan uusia lajeja sellaisista, jotka eivät luontaisesti koskaan risteytyisi keskenään.

Kaikkea tätä perustellaan tekniikan antamalla valtuudella. Hyötyjen joukkoon lasketaan tuottavuuden ja talouden nousu sekä sairauksien voittaminen. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea rikkaat länsimaalaiset.

Eettisyydellä tarkoitetaan inhimillistä tapaa hahmottaa ilmiöitä ja maailmaa riippumatta hyödyn, sopimusten tai lakien asettamista rajoista. Geenitekniikan etenemistä valvovat viralliset eettiset neuvottelukunnat ympäri teollistunutta maailmaa. Lausuntoja laaditaan, ammattimaiset eetikot työllistyvät paperikasojensa äärellä. Keskivertokansalaiselta odotetaan kärsivällisyyttä lausuntojen valmistumiseen, jotta lainlaatijat voivat saattaa pykälät ajan tasalle. Kansalainen luottaa asiantuntijoihin. Oma eettinen kanta myllertää sisikunnassa, mutta ääneen sitä on vaikea lausua. Päättäkööt asiantuntijat ja oikeat eetikot.

Maailmankaikkeus sai alkunsa 15 miljardia vuotta sitten. Elollisen elämän mahdollisuus kätkeytyi maan valtameriin kolme ja puoli miljardia vuotta sitten itseään jäljentävien molekyylien muodossa. Hitaasti, hitaasti kehittyivät tumalliset solut. Suojaavan otsonikerroksen alla vedestä uskaltautui lajeja vähitellen maan pinnalle.

Nyt länsimainen ihminen mestaroi elämää ja sen syvimpiä järjestelmiä kiihkeän kunnianhimon siivittämänä. Suuri epäluottamus siihen, että elämä itsessään osaisi edetä miljardien vuosien ikäisen tietojärjestelmän varassa, heijastuu geeniteknikoiden kaikkivaltaisesta otteesta. Hekin sanovat kunnioittavansa elämää etsiessään nopeita teitä sairauksien voittamiseen. Mutta elämäksi he määrittävät pelkästään ihmiselämän, varakkaan valkoihoisen elämän. Minne sijoittuvat miljoonat ja taas miljoonat kasvi- sekä eläinlajit tässä elämäkäsityksessä, minne yli miljardi köyhää, nälkää näkevää maailman ihmistä?

Keskivertokansalaisen pitää voida ja uskaltaa muodostaa sekä sanoa oma eettinen kantansa elämää koskevaan manipulaatioon. Geenimuuntelu on liian tärkeä alue kapean asiantuntijajoukon päätettäväksi. Eettiseen kantaan ei tarvita lukeneisuutta tai tutkimuksiin perehtymistä. Yksinkertainen, elämän monimuotoisuuden oivaltamiseen perustuva näkökanta riittää eikä liiallisia termejä tai oletuksia siihen tarvitse liittää. Tyhjyydestä tullut ihminen poistuu aikanaan tyhjyyteen. Näkyvässä olomuodossaan hänen täytyy selvittää suhteensa elämään. Ne, jotka eivät tyydy tähän, sortuvat ylimielisyyteen, ottavat tekniikan välineekseen ja ryhtyvät elämän herroiksi.