Muuntogeenit erilaisia (Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2005) |
|
3.9.2005 |
Suomen Luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Luonnonsuojelijassa vuoden 2005
nrossa 3 Aki Sinkkonen jatkoi jo pitkään jatkunutta kirjoittelua
geenitekniikasta ja SLL:n suhtautumisesta geenitekniikkaan. Kirjoitteluun ovat
aiemmin osallistuneet Atte von Wright, Liisa Kuusipalo ja Hannes Tuohiniitty.
Tämä artikkeli on nrossa 4/2005 julkaistu kirjoitus laajennettuna
lähdeviittein ja lisätiedoin. Muuntogeenit erilaisiaEri kasvinjalostustavoista kirjoittanut Aki Sinkkonen (Luonnonsuojelija 3/2005) on oikeassa siinä, että myös mutaatiojalostusta sekä häneltä mainitsematta jääneitä protoplastifuusiota sekä muita solufuusioita tulisi valvoa paljon paremmin. Sen sijaan Sinkkosen toive gm-jalostuksen lisääntymisestä on kestämätön. Hän ei ymmärrä gm-jalostuksen ja mutaatiojalostuksen eroja. Vain gm-jalostuksessa solun luontaiset prosessit ohitetaan. Sinkkosella menevät myös toiveet ja faktat sekaisin gm-jalostusta puoluestaessaan. Gm-jalostus perustuu tällä hetkellä paikkansapitämättömiin myytteihin. Tämä, jos mikä luo riskejä. Uusissa tutkimuksissa on havaittu, että: gm-DNA leviää ja asettuu kohdeorganismiin ärhäkämmin kuin luonnollinen DNA [1]; gm-kasvit ovat geneettisesti epäpysyviä [2]; niiden genomi muuttuu helposti sekä suvuttomasti että suvullisesti. Hiljan on käynyt selväksi, että vaihtoehtoinen silmukointi on merkittävää myös kasvisoluissa [3]. Eli sama geeni voi tuottaa useita eri proteiineja. Gm-jalostuksessa käytetään usein täysin laboratoriossa tehtyjä, synteettisiä geenejä. Niille ei ole luonnossa vastinetta. Norjalainen geeniekologian instituutti GENØK (www.genok.org) tutkii riippumattomana tutkimuslaitoksena geenien vuorovaikutusta. He pitävät hyvin mahdollisena, että horisontaalisen geenisiirtymän merkitys on aliarvioitu riittämättömän tutkimusotannan vuoksi. Erityisen huolissaan eräät geneetikot ovat Sinkkosen (oikeutuksena horisontaaliselle geenisiirtymälle) mainitsemasta toisista lajeista siirtyneistä geeneistä. Gm-organismeissa käytettävien promoottoreiden pelätään voivan aktivoida esim. uinuvia viruksia. [4] Kukaan ei ole vielä selvittänyt minulle, miksi gm-jalostuksen käyttöönotolla on niin hirveä kiire. Miksi perustutkimukselle ei anneta reilusti aikaa mm. selvittää geenien ekologiaa ja metagenomiikkaa ennen kuin markkinoille työnnetään gm-kasveja? Hannes Tuohiniitty Viitteet[1] Ho, M.W. DNA in GM food & Feed. Science in Society 23. 2004. Luettavissa täällä [2] Cécile Collonnier1, Georges Berthier1,
Francine Boyer1, Marie-Noëlle Duplan1, Sophie Fernandez1,
Naïma Kebdani1, André Kobilinsky2, Marcel Romaniuk1,
Yves Bertheau1 Tämän tutkijaryhmän Espanjassa eräässä konferenssissa 2003 esittämä posteri on powerpoint dia nro 8 Hon esityksessä. [3] Vaihtoehtoisen silmukoinnin merkityksestä kasveille mm. seuraavissa viitteissä: a) Genomics. 2003 Dec; 82 (6): 584-95. Alternative splicing is an important cellular mechanism that increases the diversity of gene products. The number of alternatively spliced genes reported so far in plants is much smaller than that in mammals, but is increasing as a result of the explosive growth of available EST and genomic sequences. We have searched for all alternatively spliced genes reported in GenBank and PubMed in all plant species under Viridiplantae. After careful merging and manual review of the search results, we obtained a comprehensive, high-quality collection of 168 genes reported to be alternatively spliced in plants, spanning 44 plant species (March 22, 2003 update). We developed a relational database with Web-based user interface to store and present the data, named the Plant Alternative Splicing Database (PASDB), freely available at http://pasdb.genomics.org.cn. We analyzed the functional categories that these genes belong to using the Gene Ontology. We also analyzed in detail the biological roles and gene structures of the four genes that are known to be alternatively spliced in more than one plant species. Finally, we studied the structural features of the splice sites in the alternatively spliced genes. b) Trends Plant Sci. 2003 Oct; 8 (10): 468-71. Alternative splicing has recently emerged as one of the most significant generators of functional complexity in several relatively well-studied animal genomes, but little is known about the extent of this phenomenon in higher plants. However, recent computational and experimental studies discussed here suggest that alternative splicing probably plays a far more significant role in the generation of proteome diversity in plants than was previously thought. c) Alternative splicing induced by insertion of
retrotransposons into the maize waxy gene [4] Ho, M.W., Ryan, A. and Cummins, J. Microbial Ecology in
Health and Ecology. Volume 11, Number 4 / December 31, 1999. Samasta aiheesta
jatkovastaus luettavana täällä. LisätietojaLisätietoja gm-kasvien ongelmista kannattaa lukea tästä käännösartikkelista. |