Vaikka korkeampi histidiinipitoisuus saatetaan nähdä positiivisena lehmien ruokinnassa, on gm-rypsin kehittäminen virhe. Miksi Raisio kehittää gm-rypsiä, vaikka on käynyt selväksi, että gm-rypsiä on mahdotonta viljellä saastuttamatta tavanomaisia ja luomurypsiä yli EU:n kynnysarvojen? EU:n tieteellinen komitea on laskenut, että on käytännössä mahdotonta pysyä alle 0,9%, mikä on elintarvikkeiden ja rehujen gm-kynnysarvo, mikäli gm-rapsia viljellään Euroopassa. Iso-Britanniassa on käynyt ilmi, että lähisukuinen rapsi säilyy pellon siemenpankissa jopa 16 vuotta. Rapsilla riittävänä suojaetäisyytenä pidetään 400-4000 metriä.

Kanadassa on käynyt jo mahdottomaksi viljellä rypsiä ja rapsia puhtaana gm-aineksesta ja siellä on löytynyt usealle rikka-aineelle yhtä aikaa resistenttejä ristikukkaisia rikkakasveja.

Rypsin viljelyllä on Suomessa hyvät mahdollisuudet, sillä proteiinirikkaille gm-vapaille rehukasveille on paljon suurempi kysyntä kuin niiden tarjonta on tällä hetkellä. Kysyntä lisääntyy entisestään, jos gm-vapaan soijan saanti heikkenee tulevaisuudessa.

MTT ja HY ovat myös tutkimuksessaan (2004) vertailleet eri kasveja ja rypsi on jo nykyisellään selvästi soijaa parempi valkuaisrehuna palkokasvipainotteisessa ruokinnassa lypsylehmille.

Myös Boreal Kasvinjalostus on vihjannut jo kehittävänsä gm-rypsiä ja/tai -rapsia ja sitä olisi kokeissa kasvihuoneissa.

Ristikukkaisilla gm-organismien geenisiirtymän estäminen on Suomessa vaikeinta, koska niillä on eniten luontaisia villisukulaisia Suomen luonnossa. Miksi keskittyä niihin? Herää kysymys onko tarkoituksena edes estää geenisaastuntaa.

Raisio ja Boreal tuhlaavat omistajiensa rahoja ja etsivät harmeja, sillä mikäli gm-rypsi tulisi koskaan valmiiksi sitä ei voitaisi ottaa viljelyyn. Gm-rypsin ja -rapsin tutkimuksen rahoitus on tuhlausta ja kehitystyö tulisi heti keskeyttää.

Hannes Tuohiniitty, agrologi
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.