Elintarviketeollisuusliitto, johtaja
Seppo Heiskanen
Haastattelu
4.10.2003

Geenimuunnellut elintarvikkeet ja niiden merkinnät

1 a) Mitä geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä tuotteita voi löytyä suomalaisten kauppojen hyllyltä tällä hetkellä?

Vastaus: Tiedossamme ei ole tuotteita, joiden on ilmoitettu sisältävän muuntogeenisiä ainesosia. Muuntogeenisten kasvien, lähinnä soijan ainesosia voi olla elintarvikkeissa, jotka sisältävät soijaperäisiä lisäaineita, esim. puhdistettua lesitiiniä tai rasvahappojen mono- ja diglyseridejä sekä niiden johdannaisia. Euroopan ulkopuolelta tulevissa elintarvikkeissa on myös voitu käyttää muuntogeenisestä soijasta saatua öljyä tai muuntogeenisen maissin tärkkelyksestä tehtyä glukoosi- tai muuta siirappia. Tuotteita on mahdoton nimetä, koska vain valmistaja (jos aina sekään) tietää raaka-aineen alkuperän. Tuotteessa ei ole tarvinnut olla erillistä merkintää, jos siinä oleva muuntogeenisestä kasvista jatkojalostettu raaka-aine ei eroa analyyttisesti perinteisen lajikkeen jalosteesta.

b) Entä lähivuosina?

Vastaus: Useimmat euroopalaiset ja Elintarviketeollisuusliiton tiedossa olevat kaikki suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet pyrkivänsä raaka-ainepolitiikassaan siihen, että käyttävät ensisijaisesti perinteisistä lajikkeista peräisin olevia raaka-aineita. Näin ollen tilanne ei muutu ainakaan nopeasti.

2 a) Ovatko kaikki kaupoissa myynnissä olevat gm-ainesosia sisältävät tuotteet merkittyjä?

Vastaus: Tuotteissa ei ole tarvinnut olla erityismerkintöjä, jos niissä mahdollisesti oleva muuntogeeninen ainesosa ei eroa analyyttisesti osoitettavalla tavalla tai, jos mahdollisen muuntogeenisen aineksen osuus on ollut alle 1 % ao. raaka-aineesta. Merkinnän oikeellisuutta ei voi valvoa tuolloin aina edes yritys itsekään. Tietääkseni mikään yritys Euroopassa ei ole tehnyt merkintöjä näissä tilanteissa.

b) Jos kyllä, niin millainen merkinnän tulee olla?

Vastaus: Maalis-huhtikuussa 2004 voimaan tulevat uudet EU:n asetukset edellyttävät aina merkintää "Sisältää muuntogeenistä .../ muuntogeenisiä organismeja" tai "sisältää ...., joka on valmistettu muuntogeenisestä .... ", jos muuntogeenistä alkuperää olevaa ainesta on ollut raaka-aine-erässä yli 0,9 %. Merkinnän sanamuoto jo nyt on ollut lähes sama. Aikaisempi sanamuoto "geenitekniikalla muunnettu" on korvattu kielitoimiston suosituksen mukaisesti sanaksi "muuntogeeninen".

3 a) Voiko maassamme jossakin muodossa (esim. ravintolaruokana) olla tarjolla gm-ainesosia sisältävää ravintoa myös merkitsemättä?
b) Jos kyllä niin, missä muodossa / -muodoissa?

Vastaus (a ja b): Merkinnät eivät ole koskeneet nyt, eivätkä myöskään uuden asetuksen mukaisesti, suurkeittiöiden tarjoamaa ruokaa. Niissä on voinut olla tarjolla muuntogeenistä alkuperää sisältäviä tuotteita samalla tavalla kuin kaupassakin.

4) Mikä tai mitkä asiat ovat Elintarviketeollisuuden kannalta kaikkein ongelmallisimpia?

Vastaus: Elintarviketeollisuuden kannalta ongelmallisinta on luotettavan jäljitettävyysketjun rakentaminen raaka-aineelle, jotka voivat periaatteessa olla peräisin muuntogeenisestä aineksesta, mutta joissa ei ole enää mitään analyyttisesti osoitettavaa eroa, kuten esim. puhdistetussa soijaöljyssä tai lesitiinissä. Tällöin voidaan luotettavasti ilmoittaa kuluttajalle raaka-aineen alkuperästä.

5 a) Kuinka paljon geenitekniikkaa tai gm-raaka-aineita tällä hetkellä hyödynnetään suomalaisen elintarviketeollisuuden piirissä?

Vastaus: Eräiden elintarvikkeidenkin valmistuksessa käytetään apuna entsyymejä. Geenitekniikka hyödynnetään toistaiseksi pelkästään entsyymien tuotannossa. Entsyymejä tuottavien mikrobien ominaisuuksia on muutettu geenitekniikalla. Mikrobien tuotos (=entsyymit, joita puhdistettuina käytetään elintarvikkeissa) ovat ominaisuuksiltan samanlaisia kuin perinteisten mikrobien tuottamat tai kasvi- tahi eläinperäiset vastaavat entsyymit.

b) Entä tulevaisuudessa - millaiset ovat lähivuosien kehitysnäkymät?

Vastaus: Lähiaikoinakin käyttö painottuu muuntogeenisten mikrobien hyväksikäyttöön jonkin aineksen (useimmiten apuaineen, lisäaineen tai elintarvikkeeseen lisättävän ravintoaineen) tuotannossa. Suomalainen elintarviketeollisuus pyrkii toistaiseksi hankkimaan varsinaiset raaka-aineensa siten, että ne ovat peräisin perinteisistä kasvilajikkeista. Muuntogeenisiä eläimiä ei ole hyötykäytössä maailmassa missään.

Haastatteli: Asko Ali-Marttila