Geenimuunnellut elintarvikkeet ja niiden merkinnät

1 a) Mitä geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä tuotteita voi löytyä suomalaisten kauppojen hyllyltä tällä hetkellä?

Vastaus: Tällä hetkellä elintarvikekäyttöön on hyväksytty vain tietyt gm-maissit ja gm-soija. Kauppojen tuotevalikoimasta Elintarvikevirastolla ei ole tietoa. Asiaa tulisi kysyä kauppojen keskusjärjestöiltä. Tällä hetkellä kuitenkin kaikki suomalaiset elintarvikeyritykset tiettävästi pyrkivät käyttämään ei-GMO -alkuperäisiä raaka-aineita. Kaupassa saattaa tietysti olla hyllyissään ulkomaisia muuntogeenisiä tuotteita, mikäli kauppa on ottanut ne valikoimiinsa.

b) Entä lähivuosina?

Vastaus: Tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkossakin suomalaisten elintarvikeyritysten GMO-linjaus olisi samanlainen kuin nytkin. Linjaus merkitsee sitä, että jatkossakaan kukaan ei aio alkaa tehdä merkintöjä muuntogeenisyydestä ja yritykset joutuvat osoittamaan raaka-aineensa puhtauden (= GMO:ta alle 0,5/0,9 % uuden lainsäädännön mukaan) joko jäljitettävyystodistuksin tai analyysein. Ulkolaisten tuotteiden osalta asiaa tulisi kysyä kaupan keskusjärjestöiltä.

2 a) Ovatko kaikki kaupoissa myynnissä olevat gm-ainesosia sisältävät tuotteet merkittyjä?

Vastaus: Kyllä pitäisi olla. Merkintäsäädösten mukaan mikäli elintarvikkeessa on käytetty raaka-aineena muuntogeenistä soijaa tai maissia on siitä ilmoitettava elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä. Muuntogeenistä soijaa ja maissia sisältävien elintarvikkeiden pakollisista pakkausmerkinnöistä on säädelty EY:n asetuksessa 1139/98 ja sen muutoksessa 49/2000.

b) Jos kyllä, niin millainen merkinnän tulee olla?

Vastaus: Merkintäasetus säätää pakollisista geenitekniikasta kertovista merkinnöistä, mikäli elintarvike tai sen ainesosa on peräisin geenitekniikalla muunnetusta soijasta tai maissista. Merkintävelvoite koskee kuluttajille markkinoitavien elintarvikkeiden lisäksi myös suurtalouspakkauksia. Pakatun elintarvikkeen ainesosaluetteloon tulee tehdä kyseisen ainesosan perään merkintä "geenitekniikalla muunnettu", mikäli elintarvikkeesta tai sen ainesosasta on analysoitavissa merkkejä geeniteknisestä muuntamisesta (DNA tai proteiini). Jos elintarvike on niin pitkälle prosessoitu, ettei merkkejä geeniteknisestä muuntamisesta ole enää analysoitavissa, ei merkintävelvollisuutta ole.

Säädöksessä huomioidaan tahaton ja vähäinen saastuminen, joka on voinut aiheutua sadonkorjuun, kuljetuksen, varastoinnin yms. seurauksena. Mikäli geeniteknisesti muunnetusta organismista peräisin olevan aineksen osuus elintarvikkeen ainesosasta tai vain yhdestä ainesosasta koostuvassa elintarvikkeesta on alle 1 % ja tällaisen aineksen esiintyminen on satunnaista, ei elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä edellytetä geenitekniikan käytöstä kertovia merkintöjä.

Muuntogeenisistä lisäaineista ja aromeista on oma merkintäasetuksensa 50/2000/EY, joka koskee geneettisesti muunnettuja tai geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettuja lisäaineita ja aromeja sisältävien elintarvikkeiden ja elintarvikkeiden ainesosien merkintöjä.

Luomumaataloustuotteista ja elintarvikkeista on annettu Neuvoston asetus (ETY) N:o 2092/91 maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa (ns. luomuasetus). Asetuksen mukaan luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden tuottamisessa ei saa käyttää geneettisesti muunnettuja organismeja ja/tai tällaisista organismeista johdettuja tuotteita.

Merkintäasetukset tulevat uuden elintarvike- ja rehuasetuksen myötä muuttumaan.

3 a) Voiko maassamme jossakin muodossa olla tarjolla gm-ainesosia sisältävää ravintoa myös merkitsemättä?

Vastaus: Periaatteessa kyllä, mikäli elinkeinonharjoittaja ei ole noudattanut määräyksiä.

b) Jos kyllä niin, missä muodossa / -muodoissa?
-

4) Mikä tai mitkä asiat ovat Elintarvikeviraston suorittaman gmo-valvonnan kannalta kaikkein ongelmallisimpia?

Vastaus: Uutta lainsäädäntöä on tulossa paljon (Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkinnöistä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi geenitekniikkalain muuttamisesta (direktiivin 2001/18/EY mukaiseksi)). Tämä työllistää viranomaisia paljon. Lisäksi viranomaiset tarvitsevat lisävoimavaroja kunnallisten viranomaisten kouluttamiseen, jotta heillä olisi valmiudet puolestaan kouluttaa elinkeinonharjoittajia GMO-omavalvontaan sekä suorittamaan lisääntyvää asiakirjavalvontaa. Analytiikka tulee myös olemaan vaativampaa ilmoitusrajojen laskiessa.

5 a) Kuinka paljon tuotevalvontaa ja millaisia gm-mittauksia elintarvikkeista on tehty kuluvana vuonna?

Vastaus: Muuntogeenisten elintarvikkeiden valvonta on osa tavanomaista elintarvikevalvontaa. Elinkeinonharjoittajan tulee vastata tuotteiden määräysten mukaisuudesta mm. käyttämiensä elintarvikkeiden ainesosien alkuperästä ja laadusta. Näin ollen elinkeinonharjoittajan on huolehdittava myös muuntogeenisiä ainesosia sisältävien ainesosien merkinnöistä. Muuntogeenisten ainesosien valvonta on siis osa elinkeinonharjoittajien omavalvontaa ja se tapahtuu tavallisesti elintarvikeketjun edellisen toimijan antaman eräkohtaisen vakuutuksen tai analyysitodistuksen avulla. Tämäntyyppinen asiakirjojen valvonta on toteutettu maissia ja soijaa sisältävien elintarvikkeiden kohdalla.

Omavalvonnan valvonnan lisäksi Elintarvikevirasto on analysoinut pistokokein muuntogeenisen aineksen esiintymistä tavallisissa ja luomuelintarvikkeissa. Viranomaiset ottavat näytteitä, ja analyysitulosten antaessa aihetta selvittävät muuntogeenisyyttä kuvaavat kauppa-asiakirjat ja jäljittävät muuntogeenisen aineksen alkuperän. Vuonna 2003 tutkitaan analyysein 45 näytettä (33 tavallista + 12 luomua). Näytteet tutkitaan Tullilaboratoriossa.

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valvonnasta vastaa Elintarvikevirasto, jonka virkamiehet ja valtuutetut tarkastajat myös valvovat luomusäädösten noudattamista. Muuntogeenisten organismien käyttökiellon noudattamista valvotaan muun luonnonmukaisen tuotannon tarkastuksen yhteydessä. Toimijan tiloissa tehdään alkutarkastus ennen luomuvalvontaan merkitsemistä. Alkutarkastuksen tarkoituksena on todeta toimijan valmiudet noudattaa luomusääntöjä. Toimijalla tulee olla GMO-valvonnan osalta suunnitelma, jossa hän selvittää toimintansa määräystenmukaisuuden. Suunnitelmassa huomioidaan myös geenimuunnellut organismit. Niiden osalta suunnitelmasta tulee ilmetä toimijan hankkimat todisteet siitä, että tavanomaisesti tuotetut ainekset eivät sisällä GMO:ta. Hän hankkii eräkohtaiset vakuutukset kaikista tavanomaisesti tuotetuista maatalousperäisistä raaka-aineista ja tavanomaisesti tuotetuista luontaisista aromeista sekä sellaisista lisä- ja apuaineista, joiden valmistuksessa on mahdollista käyttää geenimuuntelua. Tuotantotarkastuksen yhteydessä tarkastetaan, että kaikista eristä on hankittu luomuasetuksessa vaadittavat vakuutukset, ne ovat alkuperäisiä ja oikeita ja että niitä säilytetään vähintään kaksi vuotta kirjanpidossa. Vakuutus siitä, että raaka-aineissa ei ole käytetty geenimuuntelua tarkastetaan vuosittain kaikilta toimijoilta, joilla se pitäisi olla.

b) Millaisin tuloksin?

Vastaus: Tulokset ovat vielä osittain keskeneräisiä ja siksi julkaisemattomia.

6) Onko valvontaa tarkoitus tehostaa jatkossa? Jos niin miten?

Vastaus: Valvonta perustuu tulevaisuudessakin ensisijaisesti elinkeinonharjoittajien omavalvontaan. Tämä voidaan perustaa joko käytettävän raaka-aineen analyysiin tai jäljitettävyystodistuksiin tai näiden yhdistelmiin. Elintarvikeviranomaiset ottavat lisäksi jatkossakin pistokoeluontoisesti lähinnä soijaa ja maissia sisältävistä tuotteista ja raaka-aineista GMO-näytteitä analysoitavaksi. Uusi gmo-lainsäädäntö, elintarvikkeiden merkintävelvoite ja jäljitettävyysvaatimus lisäävät kunnallisten elintarvikevalvontaviranomaisten työtä. Elintarvikeviraston tulee ohjeistaa ja kouluttaa heidät tekemään gmo-valvontaa.

Haastatteli: Asko Ali-Marttila