![]() |
Haastattelussa
Elintarvikeviraston pääsihteeri Leena Mannonen |
Haastattelu 21.6.2000 |
Haastattelu toteutettiin Leena Mannosen ilmaistua
tyytymättömyytensä yhdistyksemme 16.6. julkaisemaan viranomaisvalvontaa
käsittelevään raporttiin.
1. Mikäli raportin Elintarvikevirastoa käsittelevä osuus olisi esitelty teille etukäteen, mitä siitä olisitte halunnut muuttaa? Yleisesti totean, että toivon aina saavani tarkistaa tekstit ennen julkaisemista, jotta välttäisimme työläät korjaukset jälkikäteen. Mitä olisin tekstissä muuttanut koskee selviä asiavirheitä. Elintarvikeviraston kotisivuilla tulee lähiaikoina olemaan yhteenveto, joka on yleinen kuvaus viraston toiminnasta gm-alueella. Siinä tulee taas kerran selvitettäväksi taustoja, lainsäädäntöä, mandaatteja, velvoitteita ja käytäntöjä. Arvosteluni Kansalaisten Bioturvayhdistystä kohtaan ei koske mielipiteitänne, nehän ovat kaikkien meidän omiamme ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Arvostelen tapaanne uutisoida, joka ei ole asianmukaista. Tarkistakaa ensin faktat ja mikäli ette niitä ymmärrä, pyytäkää apua. Kirjoittakaa sitten vasta ja vielä silloinkin on hyvä tarkistaa, tuliko ymmärrettyä oikein. Elintarvikevirasto on kuluttajan asialla. Elintarvikevirastolla on kuluttajien luottamus ja kunnioitus, joka on ansaittu hyvästä toiminnasta vähäisistä resursseista huolimatta. Muistuttaisin teitä siitä, että vain noin 20 hengen voimalla me johdamme valvontaa ja opastamme käytännön valvojia, jotka tekevät arvokasta työtään kunnissa koko elintarvikesektorin alalla. Ja valvontaahan riittää alkaen hygienisestä laadusta ja ruokamyrkytyksistä tai ympäristöjäämistä raaka-aineissa aina markkinoinnin asiallisuuteen ja kuluttajille oleellisiin pakkausmerkintöihin. Gm-valvonta elintarvikkeissa on nimenomaan tuota jälkimmäistä. 2. Oliko raportissa joitakin selviä asiavirheitä? Jos, mitä? Esillä olevan "rapsiskandaalin" selvittäminen tai estäminen ei ole Elintarvikeviraston mandaatilla. Emme voi puuttua asiaan, johon meillä ei ole lain antamaa valtuutusta. Elintarvikevirasto ei valvo siemenkauppaa eikä maanviljelyä. Meille kuuluu elintarvikevalvonta alkaen tehtaasta, teurastamosta tai maahantuojasta päätyen markkinavalvontaan ja kauppaan. Elintarvikevalvonnan osalta rapsi oli kunnossa, sillä vaikka gm-siemenaines ei ollut EU:ssa viljelyyn hyväksytty, oli siitä puristettu öljy hyväksytty käytettäväksi elintarvikkeena (uuselintarvikeasetuksen mukainen notifiointimenetelmä). Tullilaboratorion esittämissä tuloksissa, joissa 40% maahantuoduista eristä sisälsi gm- ainesta, on kyse normaalista Tullin maahantuontivalvonnasta, ei Elintarvikeviraston tilaamasta tutkimuksesta. Erät eivät ole laittomia tai tuomittavia, sillä gm-soija ja -maissi ovat sallittuja EU:ssa. Erä ei välttämättä viittaa pakattuun elintarvikkeeseen, vaan bulkkitavaraan, josta valmistetaan mahdollisesti elintarvikkeita tai sitten rehua. "Puhtausvaatimukset" ovat laillisesti hyväksytyille tuotteille kunnossa! Mitä olisi näin ollen pitänyt tiedottaa? Tulee myös muistaa, että Tullilaboratorio tekee analyysejä myös tilauksesta maahantuojille. Tuossa 40% osa saattoi olla näitä. Tarkistamalla taustat vältytään harhaanjohtavien tietojen levittämiseltä. Mikäli nuo erät menisivät elintarvikekäyttöön, tulee näistä valmistettuihin pakattuihin elintarvikkeisiin tehdä geenitekniikan käytöstä merkinnät. Elintarvikevirasto yhdessä kuntavalvojien kanssa valvoo pakkausmerkintöjä. Mikäli virheellisyyksiä ilmenee, ensimmäinen tehtävämme on esittää toimijoille velvollisuus korjatata virheelliset pakkausmerkinnät (tilanne on aivan sama, kuin jos kyseessä olisi allergeenimaininnan puuttuminen teksteistä). Se harva tapaus, joka eteemme on tullut, on juuri tällaista. Lopputulemana oli, että yritykset toimivat asiallisesti. He ilmoittivat vaihtavansa raaka-aine-erän toiseen, sellaiseen, josta analyysitodistuksella voitiin osoittaa gm-aineksen puuttuminen. Tuontierät ovat voineet mennä myös rehukäyttöön. Rehuvalvonta ei kuulu toimialaamme, Elintarvikevirasto valvoo elintarvikkeita, MMM rehuja. Elintarvikevirasto valvoo ravintoloita ja irtomyyntiä yhdessä kuntien elintarvikevalvojien kanssa. Tämä työ on arvokasta ja tärkeää. Gm-valvontaa ei tehdä näiltä osin, sillä siihen ei lainsäädäntö taas anna mahdollisuuksia. Gm-lainsäädäntö koskee pakattuja elintarvikkeita. Kustannusvaikutukset tulee mielestäni jäädä alkutuotantoon ja yrittäjälle (siemenkauppa, elintarviketuottajat, maahantuojat) eli sille, joka on lähimpänä gm-materiaalia ja jolla muutenkin on vastuu käyttämistään raaka-aineista. Mikäli kustannukset siirretään valtiolle (valvontajärjestelmälle), tietää se viime kädessä verotaakan lisäämistä kuluttajille tai leikkauksia muista (ehkä tärkeämmistäkin) palveluista. 3. Tulkintamme, että ette yleisesti ottaen näe gm-elintarvikkeita minkäänasteisena terveysriskinä perustuu paitsi haastatteluunne myös useisiin julkisuudessa esittämiinne kannanottoihin. Onko tulkinta kuitenkin väärä? 4. Voitteko tässä esittää pitkäaikaistutkimuksia (ruokintakokeita), jotka osoittavat jonkin gm-elintarvikkeen terveysvaikutuksiltaan tavanomaista vastaavaksi? Tulkintanne ei ole väärä. Tapa, jolla uudet elintarvikkeet saatetaan markkinoille vakuuttaa minut ja antaa minulle tunteen turvallisuudesta. Ns. perinteiset elintarvikkeet, mitä erilaisimmissa muodoissaan ja mitä erilaisimmista lähteistä, tuodaan kuluttajan ruokapöytään ilman syvempää pohdintaa tuottajan vastuulla. Mikäli ongelmia ilmaantuu, esimerkkeinä mm. lukuisat ruokamyrkytykset aiheuttajina listeria, EHEC, salmonella tai botulismi, dioksiiniskandaali Belgiassa, maksavauriot luontaistuotteilla, aflatoksiinimyrkytykset jne., on osoitustaakka viranomaisella ja kielto tapahtuu jälkikäteisesti vahingon jo tapahduttua. Uusien elintarvikkeiden turvallisuuden takaamiseksi tehdään mittava tutkimus ja arviointityö, jotka käytännöltään muistuttavat lääkeaineiden tai lisäaineiden hyväksymistä. Tutkimusten tekeminen on vuosien työ, kuten käytännössä myös arviointien tekeminen ennen hyväksymistä markkinointiin. Osana tutkimusta on aina mm. syöttökokeet eläimillä tai mahdollisesti myös kliiniset kokeet. Uudet elintarvikkeet voidaan hyväksyä markkinoille kun on saatu varmuus, että ne ovat vähintäin yhtä turvallisia kuin perinteiset verrokkinsa. Ja käytännössä vielä turvallisempia! Mikään tuote ei vahingossa ja kiireessä pääse markkinoille! Sellaista käsitettä kuin 100% turvallisuus ei maailmassa ole olemassa, ei elintarvikkeissa kuin ei esimerkiksi liikenteessä, sienestämisessä, uimisessa, kotiaskareissa tai millään muullakaan elämisen alueella. Ei ole olemassa (kliinistä) koetta, joka kertoo sellaisesta asiasta, mistä nykytietämyksellä ei kenelläkään ole tietoa. Suurimittaista "epidemiologista tutkimusta" tehdään itse asiassa USA:ssa, jossa viiden vuoden aikana ei ole noussut elintarvikkeina käytettyihin gmo:hin liitettyä terveydellistä huolta. Jos tulevaisuus (esim. tutkimukset tai käytännön kokemus) toisi meille uutta tietoa, voimme aina muuttaa markkinointilupia tai perua ne kokonaan. Tämä on kirjattuna uuselintarvikeasetukseen. Uuselintarvikeasetukseen on myös kirjattu, että säädöstä tarkistetaan viiden vuoden sisällä ja Komission Suosituksessa Arvioiden Tekemiseksi mainitaan, että arviointityö tulee sopeuttaa tekniseen kehitykseen eli ottaa käyttöön uusin tietämys ja uusimmat tutkimusmenetelmät. 5. Mitä muuta haluaisitte sanoa aiheesta? Elintarvikevalvonta Suomessa on uudistumassa sikäli, että Elintarvikevirasto siirtyy MMM:n alaisuuteen vuonna 2001. Organisaatiouudistuksella pyritään virtaviivaistamaan ja tehostamaan valvontaa ja se on myös askel lähemmäksi kokonaistavaltaista "pellolta pöytään" mallia. Kuluttajalle, joka ehdottomasti haluaa välttää gm-aineksia vähäisissäkin pitoisuuksissa, on Suomessa kuten muissa hyvinvointivaltioissa vaihtoehtoja. LUOMU-tuotteiden ohella valikoimaa löytyy. Soijaa sisältävän eineksen voi korvata sellaisella, jossa soijaa ei ole, makkaroista löytyy lihaisat vaihtoehdot, leipää löytyy ilman maissia ja soijaa, aamiaismuroissa on vehnä-, kaura-, ruis- ja riisipohjaisia, kotimainen rypsiöljy on jopa terveellisempää kuin rapsiöljy jne. Ja ainesosaluettelon tarkkailu on yhtä helppoa/työlästä kuin niillä, jotka tarkkailevat allergeeneja tai eivät uskonnollisista tai muista vakaumuksellisista syistä voi käyttää joitakin elintarvikkeiden ainesosia. Ystävällisin terveisin Haastattelijan kommentit1. "Selvillä asiavirheillä" tarkoitettaneen sitä, että Elintarvikevirastoa käsittelevässä raportin osiossa käsittelimme vastuita, jotka lain mukaan eivät virastolle kuulu. Kansalaisten Bioturvayhdistys toimii selvittääkseen kansalaisten kannalta tärkeitä asioita. Kansalaisen kannalta ei ole oleellista, mikä taho mistäkin vastaa, vaan se, onko kokonaisuudesta joku vastuussa. Siksi teimme valvonnan kokonaistilannetta kuvaavan raportin, johon pyrittiin ottamaan mukaan kaikki tahot, joilla voisi olettaa olevan valvonta tai toimintavastuuta geeniteknikan käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa. 2. "...'rapsiskandaalin' selvittäminen tai
estäminen ei ole Elintarvikeviraston mandaatilla." "...oli siitä puristettu öljy
hyväksytty..." "...on kyse normaalista tullin
maahantuontivalvonnasta, ei Elintarvikeviraston tilaamasta tutkimuksesta." "...'Puhtausvaatimukset' ovat laillisesti
hyväksytyille tuotteille kunnossa!" "Mitä olisi näin ollen pitänyt tiedottaa?" "Elintarvikevirasto yhdessä kuntavalvojien kanssa
valvoo pakkausmerkintöjä." "Se harva tapaus, joka eteemme on tullut..." "Tuontierät ovat voineet mennä myös
rehukäyttöön." "Elintarvikevirasto valvoo ravintoloita ja
irtomyyntiä yhdessä...gm-valvontaa ei tehdä näiltä osin, sillä siihen ei
lainsäädäntö taas anna mahdollisuuksia." Yhdistyksemme kanta valvonnan kustannuksista on selkeästi se, että kaikista eri tahoille aiheutuvista lisäkustannuksista valvonnan osalta tulee vastuu olla tuotantosektorilla. Jos elintarvikeviraston resurssit eivät tällä hetkellä riitä takaamaan kuluttajille varmuutta siitä, että he eivät tahtomattaan osta gm-tuotteita, on viraston syytä nostaa asia tapetille. Yhdistyksemme tukee lisärahoituksen saamista kaikille valvoville viranomaisille, mutta edellyttää että lainsäädännöllisesti etsitään keinot periä korvaukset gm-tuotantosektorilta esim. verotuksen keinoin. 3. "...antaa minulle tunteen
turvallisuudesta." "Mikäli ongelmia ilmaantuu, esimerkkeinä mm.
lukuisat ruokamyrkytykset aiheuttajina listeria, EHEC, salmonella tai botulismi,
dioksiiniskandaali Belgiassa, maksavauriot luontaistuotteilla,
aflatoksiinimyrkytykset jne., on osoitustaakka viranomaisella ja kielto tapahtuu
jälkikäteisesti vahingon jo tapahduttua. ..." "Uudet elintarvikkeet voidaan hyväksyä
markkinoille kun on saatu varmuus, että ne ovat vähintäin yhtä turvallisia
kuin perinteiset verokkinsa." "Sellaista käsitettä kuin 100% turvallisuus ei
maailmassa ole olemassa..." "Ei ole olemassa (kliinistä) koetta, joka
kertoo..." "Jos tulevaisuus (esim. tutkimukset tai
käytännön kokemus) toisi meille uutta tietoa, voimme aina muuttaa
markkinointilupia tai perua ne kokonaan." Gm-tuotteiden terveyriskeistä lisäinformaatiota esim. osoitteissa www.psrast.org ja www.biointegrity.org. 4. Tähän kysymykseen oli vastaus siis "en", (vaikka olikin ilmaistu aika epäsuorasti). 5. "Elintarvikevalvonta Suomessa on uudistumassa
sikäli, että Elintarvikevirasto siirtyy MMM:n alaisuuteen vuonna 2001." "Kuluttajalle, joka ehdottomasti haluaa välttää
gm- aineksia vähäisissäkin pitoisuuksissa, on Suomessa kuten muissa
hyvinvointivaltioissa vaihtoehtoja." Haastattelija: Asko Ali-Marttila Haastattelu on kommentteineen toimitettu Leena Mannosen tietoon 21.6. Mikäli hän vastaa kommenteissa esitettyihin kysymyksiimme, hänen jatkokommenttinsa julkaistaan sivuillamme. |