1. a) Onko gm-rapsiskandaali mielestänne hoidettu
Suomessa asianmukaisella tavalla?
Vastaus: Tiedotus on ollut hieman puutteellinen ja tapahtunut lähinnä
uutisten kautta. Positiivisesti on kuitenkin myös todettava, että asiasta
tiedotettiin niille maille, joihin gm-rapsi tiettävästi oli levinnyt.
b) Jos ei, millaisia toimenpiteitä vielä odotatte
maamme viranomaisilta?
Vastaus: Viranomaisten tulisi selvittää asia ja avoimesti tiedottaa
tapahtumasta. Asiaa ei saa jättää silleen. Pienen työryhmän (1-3
asiantuntijaa) asettaminen olisi ehkä paikallaan. Työryhmä voisi selvittää
asiaa perusteellisesti ja nopeasti sekä analysoida mitkä olisivat vaihtoehdot
toimenpiteille. Tällä hetkellä asiaa selvitetään ministeriössä, mutta
mitään varsinaista työryhmää ei ole asetettu.
2. a) Onko tämänhetkinen geenimuunneltujen
elintarvikkeiden ja rehujen maahantuontiin liittyvä valvonta riittävää?
(Tullilaboratorio teki geenimuunnelluista rehuista / elintarvikkeista vuonna
1999 kaikkiaan 72 koetta. Näytteistä oli 30 tulokseltaan positiivisia.)
Vastaus: Luku on liiankin suuri ja viittaa siihen, että valvontaa tulisi
tehostaa.
b) Jos ei, millaisia muutoksia toivotte?
Vastaus: Valvontajärjestelmän tehostaminen on tarpeen. Jäsenvaltioiden
yhteistyötä olisi parannettava. Tietojen vaihtoa jäsenmaitten välillä
tulisi tehostaa. Nykyinen Dublinin keskus ja tuleva ruokaturvallisuuskeskus
voisivat harjoittaa tiivistä yhteistyötä nimenomaan tietojenvaihdossa.
Geenitekniikalla muunnettujen lopputuotteiden laadun varmistamiseksi
tuotantoketjun ja sen valvonnan tulisi olla aukoton. Jäljitettävissä ja
laadunvarmistuksen ja vastuun tuotteiden laadusta tulisi korostua ketjun
kaikissa vaiheissa alkutuotannosta kuluttajalle saakka. Viljelijän oikeusturvan
lisäksi tulee korostaa kuluttajansuojakysymyksiä ja kuluttajan odotusten
huomioon ottamista. Elintarviketuotannon riskit tulee hallita erityisesti
alkutuotannossa.
3. a) Katsotteko, että Elintarvikevirasto on hoitanut
gm-asioihin liittyvän tiedotuksen asianmukaisesti?
Vastaus: Tiedotus on ollut puutteellista, mutta samalla on myös
huomioitava viranomaisten tiedon määrä asiassa. Mitä oikeastaan tiedetään
asiasta?
b) Jos mielestänne ei, millaisia parannuksia
tiedotukseen odotatte?
Vastaus: Asia tulisi perusteellisesti selvittää ja kansalaisille tulisi
avoimesti ja perusteellisesti tiedottaa tapahtumasta, riskeistä/vaaroista,
turvallisuudesta jne.
4. Minkälaisia pulmia geenitekniikan nopeassa
kehityksessä näette eettisesti tai kristinuskon näkökulmasta katsoen?
Vastaus: Kehitys menee ehkä liiankin nopeasti eteenpäin ja riski on,
että tilanne riistäytyy käsistämme. Valvonta ei ehdi kehityksen mukaan.
Meillä ei enää ole tarkkaa tietoa missä vaiheessa menemme. Esim.
ympäristöön kuulumaton tai sopeutumaton geeni voi olla hyvinkin tuhoisa
ympäristölle vaikkakin sen alkuperäinen tarkoitus oli hyvä. Lähtökohtana
ja perustana geenitekniikassa tulee aina olla ihmisarvo. Ihmisarvo tulee aina
asettaa etusijalle. Ihminen ajattelee helposti olevansa viisaampi kuin onkaan.
Luomisessa meille on annettu tehtäväksi viljellä ja varjella tätä
luomakuntaamme. Se on tärkeä ja vaativa tehtävä.
Haastattelija: Asko
Ali-Marttila
|