Haastattelussa kansliapäällikkö
Markku Lehto
Sosiaali- ja terveysministeriö
Haastattelu
19.6.2000
Hyvä Markku Lehto,
Otamme teihin yhteyttä tuodaksemme tietoonne kansalaisten bioturvaan liittyviä epäkohtia. Samalla pyydämme teiltä aiheesta lyhyttä haastattelua. Teille tekemämme kysymykset liittyvät Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivaan, julkisuudessa puolueettomana asiantuntijatahona esiintyvään Biotekniikan neuvottelukuntaan. Toivomme vastauksianne 16.6. mennessä, jonka jälkeen julkaisemme kysymykset kotisivullamme.

Kysymykset:
1. a) Mikä on aikanaan ollut ponnin tällaisen neuvottelukunnan perustamiseen?
b) Missä osassa perustamisprosessiin osallistuivat kaupan ja teollisuuden intressitahot?

Vastaus: Neuvottelukuntaa esitti aikanaan komitea, jossa olivat edustettuina alan asiantuntijat, joista yksi oli teollisuuden tutkija. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta on yhteistyöelin viranomaisten, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välillä.

2. Miksi neuvottelukunnassa on niin vahva kaupallinen painotus? Mukana on kolme yritystä, viisi kaupallisen tutkimuksen parissa toimivaa tahoa ja vain yksi varsinainen kansalaisjärjestö - JvW-säätiö. (Kuluttajaliittohan toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa, SLL on sidoksissa valtion rahoitukseen.)

Vastaus: Kysymys on yhteistyön rakentamisesta: neuvottelukunnassa on 36 jäsentä/varajäsentä, joista 9 edustaa tutkimusta, 6 on elinkeinoelämästä. Edustavuutta on laajennettu ja mukana on 6 edustajaa riippumattomista kansalaisjärjestöistä.

3. Oletteko tietoinen, että Biotekniikan neuvottelukunnan (verovaroilla?) tekemä "Geenitekniikka Suomessa" -esite on alusta loppuun kuin biotekniikan teollisuuden käsialaa?

4. Miksi neuvottelukunta ei ole tuottanut julkiseen keskusteluun lainkaan kriittistä materiaalia?

Vastaus 3-4: Esitteen laatimisesta vastaa neuvottelukunta ja tiettävästi sen jäsenet ovat osallistuneet esitteen laatimisen. Kriittistä materiaalia on julkaistu "Geenitekniikka tänään" -lehdessä.

5. a) Mikäli tulette neuvottelukunnan toimintaan tutustuttuanne samaan johtopäätökseen kuin mekin - että neuvottelukunnan päätoimenkuva käytännössä on geenitekniikan nopea edistäminen ja kaupalllisten gm-sovellusten markkinoillepääsyn helpottaminen - mitkä ovat toimenpiteenne?
b) Edellinen kysymys toisin aseteltuna: Onko perusteltua, että valtio rahoittaa ja antaa siten korkean statusarvon organisaatiolle, joka toimii vain kaupallisten intressien ajamiseen?

6. Liittyen edelliseen kysymykseen: katsotteko, että on mahdollista, että teollisuustahot piilorahoittavat neuvottelukunnan puuhastelua?

Vastaus 5-6: Yhteistyö ei tarkoita yksipuolista työtä. Neuvottelukunnan budjetti on 150000 mk vuodessa. Tiedossani ei ole piilorahoitusta.

7. Kommentoisitteko lyhyesti, mitkä ovat STM:n päälähteet geenitekniikan terveysriskejä arvioitaessa?
Vastaus: Geenitekniikan mukaisia tehtäviä suorittaa ministeriön alaisuudessa geenitekniikan lautakunta, joka puolestaan nojautuu aina tarvittavaan asiantuntemukseen. Asiantuntijaviranomaiset ja -laitokset on lueteltu geenitekniikka-asetuksen 10§:ssä.

Tervehtien Markku Lehto

Haastattelijan kommentit:
Markku Lehto vastasi kysymyksiimme, vaikka oli matkoilla. Tästä kiitokset.

Kommentteja kysymyksittäin:
1. Alan asiantuntijoilla tarkoitetaan ilmeisesti tutkijatahoja, joilla oli alusta asti "oma lehmä ojassa". Neuvottelukunnan toiminnan tarkoitus on epäilemättä hyvä.
2. Biotekniikan neuvottelukunnan koostumus on nähtävissä ja arvioitavissa osoitteessa www.biotekniikanneuvottelukunta.fi/jasenet.htm.
3-4. Julkaisujen tekoon näyttävät ns. riippumattomat kansalaisjärjestöt osallistuneen huomattavan vähän, elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten edustajat runsaasti. "Geenitekniikka tänään"-lehden "kriittiset" artikkelit ovat kriittiselle lukijalle todella vaikeasti löydettävissä. Lehden perusajatus on "geenitekniikka tulee joka tapauksessa laajaan käyttöön, hyvällä lainsäädännöllä se on hallittavissa - ja oikeastaan hallitaankin jo".
5-6. Biotekniikan neuvottelukunnan toiminnasta lisää www.bioturva.org/gmovalvonta.htm.
7. 10§ kuuluu seuraavasti: Geenitekniikkalain 6§:ssä tarkoitettuina asiantuntijaviranomaisina toimivat toimialallaan elintarvikevirasto, eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos, kasvintuotannon tarkastuskeskus, lääkelaitos sekä Suomen ympäristökeskus. Asiantuntijalaitoksia ovat kansanterveyslaitos, maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, työterveyslaitos ja valtion teknillinen tutkimuskeskus. Geenitekniikkalain ohjausta ja valvontaa hoitavat ministeriöt sekä geenitekniikan lautakunta voivat tarvittaessa käyttää myös muita kuin 1 momentissa mainittuja asiantuntijalaitoksia. Asetus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.geenitekniikanlautakunta.fi/edita/821-95.htm.

Haastattelija: Asko Ali-Marttila