Toukokuun 2010 ”The Organic & Non-GMO” -raporttiin
on haastateltu yhdysvaltalaisia maaperäbiologeja, jotka varoittavat laajojen
glyfosaattiruiskutusten vahingollisista seurauksista. The Organic Non-GMO
-toimijat hankkivat resursseja luomu- ja geenimuuntelusta vapaiden
markkinoiden rahoittamiseksi ja välittävät uutisia 10 kertaa vuodessa
ilmestyvässä raportissaan.
Vuodenvaihteen 2010 numerossa haastateltavana oli Missourin yliopiston
kasvitieteen laitoksen apulaisprofessori Robert Kremer, jonka tutkimukset
osoittivat Monsanto-yhtiön Roundupin tehoaineena käytetyn glyfosaatin
aiheuttaneen haitallisia seuraamuksia ympäristölle.
Roundup-rikkakasvihävitettä käytetään laajasti Monsanton gm-kasveissa, jotka
sietävät Roundupia kasvukauden aikana.
Samankaltaisiin tuloksiin oli päätynyt myös hiljattain eläkkeelle jäänyt Don
Huber Purduen yliopiston kasvitautien laitokselta. Hän oli havainnut
glyfosaatin aiheuttaneen kielteisiä seurauksia sekä maaperälle että
kasveille sekä mahdollisesti myös eläinten ja ihmisten terveydelle.
Maatalouden kestävyys sekä eläinten ja ihmisten
terveys alttiina
Lokakuussa 2009 ilmestyneessä maataloustieteellisessä julkaisussa ”European
Journal of Agronomy” D. Huber ja G.S. Johal Purduen kasvitieteen ja
kasvitautien osastolta vahvistavat Yhdysvaltojen laajan glyfosaatin käytön
pahentavan erilaisia satokasvien tauteja merkittävällä tavalla. Glyfosaatti
heikentää kasvien puolustuskykyä tautien aiheuttajille ja taudeille ja
immobilisoi maassa olevat ravinteet kasveille käyttökelvottomiksi, he
toteavat.
Lisäksi kirjoittajat vahvistavat glyfosaatin stimuloivan sienitautien, kuten
Fusariumin, kasvua. Tämä voi aiheuttaa vakavia vahinkoja kestävälle
maataloudelle laajalla joukolla lajikkeita, jotka ovat alttiita näille
taudeille. Tutkijat varoittavat vähättelemästä minkään kemikaalin
mahdollisia ei-tarkoituksellisia sivuvaikutuksia, jotka tuhoavat maan
hedelmällisyyttä, vähentävät tuottavuutta ja vähentävät sadon ravintoarvoa.
Vähättelyllä ei pelkästään vaaranneta kestävää maataloutta, vaan myös
eläinten ja ihmisten terveyttä.
Glyfosaatti tuhoaa satokasvien mikroravinteita
Don Huber kertoo tutkimuksistaan: Olen tutkinut glyfosaattia 20 vuotta.
Aloin kiinnittämään huomiota nähdessäni ”take-all” -sienitaudin lisääntyvän
säännönmukaisesti vehnässä, johon edeltävänä vuonna oli käytetty
glyfosaattia rikkaruohojen torjumiseksi. Tauti voi tuhota koko vehnäsadon.
– Koetin saada selville mikä syy-yhteys ko. taudin ja glyfosaatin
välillä on. Havaitsin glyfosaatin vähentävän mangaania kasveissa. Mangaani
on olennainen osa monien kasvien puolustusjärjestelmää, joka suojaa kasveja
taudeilta ja ympäristön stressiltä. Glyfosaatti kykenee mitätöimään
kasviravinteiden, kuten mangaanin, kuparin, kaliumin, raudan, kalsiumin ja
sinkin ravitsemuksellisesti funktionaaliset vaikutukset.
40 kasvitautia glyfosaatista
Glyfosaatti tappaa rikkaruohot sitomalla välttämättömiä ravinteita, joita
kasvit tarvitsevat pitääkseen puolustuksensa kunnossa. Glyfosaatti ei tapa
rikkaruohoja välittömästi, vaan vaimentaa niiden puolustusmekanismit. Näin
se tasoittaa tietä maassa oleville taudinaiheuttajille, jotka pääsevät
tekemään rikkaruohoille tappavan työnsä. Glyfosaatti heikentää kasvin ja
altistaa sen maaperäisille sienitaudeille.
Kasvitautien määrä on lisääntynyt yleisesti viimeisten 15–18 vuoden aikana.
Neljä pääasiallista maaperän kasvintuhoojasientä ovat Fusarium, Phytium,
Rhizoctonia ja Phytophthora, jotka aktivoituvat entisestään glyfosaatin
käytön yhteydessä. Homesienet, kuten Fusarium, tuottavat tietyissä
olosuhteissa mykotoksiineja, jotka ruokaketjuun levitessään aiheuttavat
sairauksia eläimille ja ihmisille. Se on myös syöpää aiheuttava. Glyfosaatin
ja Fusariumin syy-yhteyksistä on paljon näyttöä.
Tähän asti on raportoitu 40 kasvitautia glyfosaatin käytön yhteydessä, ja
määrä kasvaa sitä mukaa kun ihmiset huomaavat glyfosaatin ja tautien
yhteyden.
Siemenperunoiden tuho
Eräänä varoittavana esimerkkinä Huber kertoo vierailustaan
siemenperunanviljelijän tilalla Minnesotassa, jonka mailla kasvoi yli 400
hehtaaria siemenperunaa. Viime vuoden Roundupia sietävän soijapavun jäljiltä
siemenperunamukulat sisälsivät niin runsaasti glyfosaattia, ettei niitä
voitu käyttää siemenperunoina eikä voitu sellaisiksi sertifioida.
Karjalle hedelmättömyyttä
Glyfosaatin puoltajat sanovat aineen käytön olevan ympäristöystävällistä.
Emeritusprofessori Huber on ehdottomasti toista mieltä: se on kertakaikkiaan
väärä mielikuva. Glyfosaatti on tärkein yksittäinen tekijä eräiden kasvien
altistumisessa sekä taudeille että myrkyille. Myrkylliset aineet voivat
aiheuttaa vakavia terveysuhkia eläimille ja ihmisille. Myrkyt voivat
tartuttaa sekä kasvin juuret että kukinnot tai tähkät sekä levitä sitten
muihin kasvinosiin. Olkien myrkkypitoisuudet voivat olla kyllin korkeita
saattaakseen nautakarjan ja siat hedelmättömiksi.
Niin voimakkaan mineraalikelaatinmuodostajan kuin
glyfosaatin päästäminen ruokaketjuun kerääntymään rehuihin,
elintarvikkeisiin ja juurien kautta tihkumalla pohjaveteen, saattaa
aiheuttaa merkittäviä terveysuhkia eläimille ja ihmisille. Tähän tarvitaan
lisää tieteellisiä arviointeja.
Sellaiset mikroravinteet kuin mangaani, kupari, kalium, rauta, magnesium,
kalsium ja sinkki ovat olennaisia ihmisen terveydelle. Kaikkia näitä voi
glyfosaatti vähentää. Mineraaliravinteita on vähemmän glyfosaatilla
käsitellyissä kasveissa. Tämä heijastuu ruokakasvien ravitsemuksellisena
heikentymisenä.
On myös raportteja allergisista reaktioista, kuten mahavaurioista, joita
geenimuunneltu Roundupin sietokyvyn geeni (RR-geeni) on aiheuttanut. Ko.
geeni vähentää mikroravinteiden tehoa jopa 50 prosenttia sinkin ja mangaanin
osalta – varsin merkittävä vaikutus, ellei
kasveja ole täydennetty mikroravintein. Tämä voi olla syynä myös
satotappioihin, joista on raportoitu RR-kasvien yhteydessä.
Näitä reaktioita on tarpeen tutkia; tarvitsemme paljon enemmän tietoa, jota
meiltä edelleen puuttuu. Tällainen tutkimus on estetty patoamalla
informaation saantia.
Tiedeyhteisöltä salataan tietoa
Suurinta osaa tutkijoista on valitettavasti kielletty astumaan tälle
tutkimussektorille. Heidän ei anneta tutustua ns. isogeenisiin linjoihin eli
tavanomaisiin ja Roundupia sietäviin kasvilinjoihin, jotka muilta osin ovat
samanlaisia. Tähän aineistoon tutkijoilta on pääsy kielletty. [Ongelma
piilee siinä, että glyfosaattia ja gm-kasveja tuottava teollisuus ei anna
riippumattomille tutkijoille tarpeellisia tietoja omista tutkimuksistaan.
Julkisuuspolitiikassaan alan teollisuus on omaksunut salailun,
tutkimustulostensa kosmeettisen sormeilun ja tuotteidensa turvalliseksi
kehumisen toistamisen – toim. huom.]
Huber ja Johal toteavat, etteivät ole koskaan luottaneet runsaaseen yhden
kasvintuhoaineen käyttöön. Meidän täytyy käyttää glyfosaattia harkitusti ja
korjata sen aiheuttamia vahinkoja. On vaikea löytää eekkeriäkään USA:sta,
jossa ei olisi käytetty glyfosaattia viimeisten kolmen vuoden aikana. Jos
jatkamme sen väärinkäyttöä, on vain ajan kysymys koska näemme vielä
vakavampia kielteisiä seurauksia: myrkkypitoisuudet satokasveissamme
kasvavat, ravintoarvot vähenevät ja glyfosaatti on suoraan läsnä
ruokakasveissamme.
Glyfosaatin vaikutuksista on paljon vakavia kysymyksiä, joihin tarvitsemme
vastauksia, jotta voimme jatkaa tämän teknologian käyttöä. En usko että
voimme enää sivuuttaa näitä kysymyksiä, jos tahdomme varmistaa turvallisen
ja kestävän ruokavarannon ja runsaat sadot.
Kääntänyt ja toimittanut
Markku Rämö
Lähde: The Organic & Non-GMO Report
(www.non-gmoreport.com,
http://bioseguridad.blogspot.com)