Kansalaisten Bioturvayhdistyksen lausunto kauppa- ja teollisuusministeriölle ja eduskunnan ympäristövaliokunnalle seuraavista ehdotuksista:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi geneettisesti muunnetuista elintarvikkeista ja rehuista.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi geneettisesti muunnettujen organismien jäljitettävyydestä ja geneettisesti muunnetuista organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä.

* GMO-tuotteiden jäljitettävyydestä ja merkinnöistä (KOM (2001) 182 lopullinen)
* GMO-tuotteita koskevasta elintarvikkeiden ja rehujen hyväksymismenettelystä (KOM (2001) 425 lopullinen)

Yhdistyksen edustajat vierailivat KTM:n kuultavana 6.11.2001 ja eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana 13.11.2001.

1. Suomalaisesta ja eurooppalaisesta gmo-strategiasta

Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että kansalaisjärjestöjä ja sidosryhmiä kuullaan asetuksia valmisteltaessa, mutta toteamme, että tarvittaisiin myös laaja ja perustava keskustelu siitä strategiasta, jonka Suomi ja EU valitsevat suhteessaan gmo:ien käyttöön maa- ja metsätaloudessa ja ruokahuollossa.

Viime vuosikymmeninä Suomessa on panostettu kasvavassa määrin mm. gm-metsäpuiden ja gm-viljelykasvien kehittämiseen. Panostusten perustana on ollut suuria odotuksia ja lupauksia gm-organismien tuottamista hyödyistä ja eduista.
     Nähdäksemme sekä hyötyjen että riskien arviointi on kuitenkin jäänyt puutteelliseksi ja yksipuoliseksi. Punnittu strategia on puuttunut ja silti rahoituksella on tehty strategista valintaa.

Niinpä meillä on uhrattu kymmeniä miljoonia markkoja gm-metsäpuiden kehittämiseen, mutta ei ollenkaan luonnonmukaisen metsänhoidon geeniekologiseen tutkimukseen. Agrobiotekniikkaan ja gm-viljelykasvien, gm-kalojen ja gm-eläinten kehittämiseen on panostettu satakertaisesti se, mitä luonnonmukaisen maatalouden tutkimukseen ja kehittämiseen on liiennyt. Voidaan perustellusti kysyä, markkinanäkymien valossa, onko tämä ollut viisasta toimintaa.
    Yhdistyksemme käsitys on se, että kaikkein turvallisin ratkaisu sekä ekonomisesti että ekologisesti että myös ruokaturvallisuuden kannalta olisi gmo-vapaan tuotannon vaihtoehto. Gmo-vapaan vyöhykkeen idea olisi sekä tuottajien että kuluttajien etujen mukainen ratkaisu.

Kansalaisten Bioturvayhdistys ehdottaa, että asetuskäsittelyä koordinoiva Kauppa- ja teollisuusministeriö järjestää laajan ja avoimen strategiaseminaarin, jossa tutkitaan ja vertaillaan erilaisia kehitysvaihtoja gmo:ien käytön osalta.

2. Kuka päättää tulevatko gmo:t ruokaketjuun?

Vasta muutamassa maassa on otettu gm-viljelykasveja laajasti käyttöön. Kokemukset osoittavat jo nyt selkeästi sen, että gmo-tuotteiden erossa pitäminen tavanomaisesta tuotantoketjusta tulee olemaan hyvin vaikeaa. Niinpä esimerkiksi Kanada ei voi enää tarjota varmuudella geenimuuntelusta vapaata rapsin siementä viljelijöille.

Myönnämme, että käsittelyssä olevat EU:n asetukset ovat olennainen parannus hallitsemattomaan nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi rehut tai ruokaöljyt ovat gm-merkintäjärjestelmän ulkopuolella.

Haluamme kuitenkin painokkaasti kiinnittää huomiota siihen, että merkintäjärjestelmään on jätetty vakava ja valtava aukko geenimuunnelluilla rehuilla tuotettujen eläinperäisten tuotteiden osalta. Vaikka rehuille esitetään merkintäpakkoa, ei esimerkiksi gm-rehulla tuotettua lihaa, kananmunia tai maitoa tarvitsisi merkitä lainkaan.
    Emme voi hyväksyä geenimuunnellun aineksen tuottamista kontrolloimattomasti ruokaketjuun rehujen kautta. Hullun lehmän tauti osoitti jo riittävän selvästi millaisia vaikutuksia lopputuotteisiin voi rehun laadulla olla.

Mutta vaikka elintarvikeketjuun luotaisiin kattavakin merkintäjärjestelmä, gm-tuotteiden markkinoilletulo loukkaa kuluttajien vapautta ja turvallisuutta.

Kuluttajien oikeuksien kannalta hyvässäkin merkintäjärjestelmässä on kuitenkin kaksi vakavaa ongelmaa.
    Ensimmäinen ongelma on se, että mikään merkintäjärjestelmä ei ole aukoton. Niinpä mahdollisuus gm-kontaminaatioon kohtaa myös niitä kuluttajia, jotka pitävät kontaminaatiota riskinä, jota eivät halua ottaa. Gm-tuotteiden tuottajat siis tältä osin tuottavat haittaa ja loukkaavat varsin suurta osaa kuluttajista.
    Toiseksi pidämme ongelmana myös sitä, että gmo:ien markkinoille tulo pakottaa gmo-vapaita tuotteita haluavat jatkuvaan henkilökohtaiseen valvontaan ja kontrolliin tuotteita ostaessaan. Tämä suuri kuluttajaryhmä joutuu käyttämään aikaansa ja energiaansa merkintöjen seuraamiseen, vaikka mikään varteenotettava kuluttajaryhmä ei ole tällaisia tuotteita markkinoille ollut toivomassa ja vaatimassa.
    Näemme, että gmo:ien markkinoille tulo loukkaa itsessään hyvin suurta osaa kuluttajista ja katsomme, että tämä on jo yksistään riittävä syy maakohtaisilla ja kansainvälisillä päätöksillä torjua gmo:t markkinoilta.

3. Kansallinen suvereniteetti turvattava

Kansalaisten Bioturvayhdistys pitää perustavan tärkeänä sitä, että päätöksenteko geenimuuntelun hyväksymiselle tai hylkäämiselle säilyy kansallisella tasolla, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ulottuvilla. Emme voi hyväksyä ajatusta, että "yhteisön lupa on myönnettävä avoimella,  k e s k i t e t y l l ä  menettelyllä".
    Montrealin Bioturvallisuussopimuksen hengessä kaikilla mailla on oltava oikeus päättää itse niistä riskeistä, joita maa bioturvallisuuden osalta haluaa sallia. Toivomme, että asetustekstiä tältä osin muutetaan kansallista itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan suuntaan.

4. Nollatoleranssi ja parhaan käytettävissä olevan teknologian periaate

Kansalaisten Bioturvayhdistys ei voi myöskään hyväksyä ajatusta, että meidän tulisi sallia ruuassa ja rehuissa tietty prosenttiosuus geenimuunneltujen organismien ainesosia. Tietyn lukuarvon asettaminen on pelkkää numerologiaa ilman tieteellistä perustaa. Tuotettaessa geenimuuntelun keinoin uusia yhdisteitä ruokaketjuun kannattaa muistaa kuinka virheellisesti koodautunut prioniproteiini aiheutti hullun lehmän taudin. Jos kuluttaja ei halua ottaa riskiä "hullun geenin taudista", hänelle täytyy taata varma mahdollisuus saada ruoka ilman siirtogeenisiä ainesosia.
    Lähdemme siitä, että ruuassa joko on siirtogeenistä ainesta tai sitä ei nykyisellä mittaustekniikalla mitaten siinä ole. Jos siirtogeenisiä ainesosia kuitenkin markkinoilla on, lähdemme siitä, että kaikki siirtogeenistä ainesta sisältävät ravintoerät on merkittävä. Tämän merkintäjärjestelmän tueksi on järjestettävä riittävät analyysimenetelmät, jotka perustuvat parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan (parhaan käytettävissä olevan teknologian periaate).
    Lisäksi on luotava kaikkia siirtogeenisten organismien lähteitä koskevat jäljitettävyysjärjestelmät, jotka antavat perustan tuotevahinkojen havainnoille ja vastuun kohdistamiselle.

5. Aiheuttaja maksaa -periaate vastuusäädösten perustaksi

Kansalaisten Bioturvayhdistys myös katsoo, että on säädettävä selkeä vastuu 
a) niistä vahingoista, joita merkintäjärjestelmän rikkomisesta aiheutuu
b) niistä seuraamuksista, joita gmo:ien levittämisestä aiheutuu

Lähdemme myös siitä, että valvonta- ja merkintäjärjestelmän kulut on jätettävä täysimääräisesti gmo-tuottajien kannettavaksi, eivätkä ne saa rasittaa gmo-vapaata tuotantoketjua lainkaan. Yhteiskunnan on myös turvattava kansalaisten osallistumismahdollisuus gmo-keskusteluun ja päätöksentekoon, suuntaamalla taloudellista tukea kriittisen kansalaistoiminnan- ja kansalaiskeskustelun järjestämiseen. Myös riippumattoman, vapaan kriittisen gmo-tutkimuksen vapaus- ja toimintaresurssit on turvattava.

6. Kenttäkokeiden jatkaminen uuteen käsittelyyn

Yhdistyksemme katsoo, että kansalaisten oikeuksia ja biologista turvallisuutta on rikottu perustamalla siirtogeenisillä kasveilla tehtäviä kenttäkokeita eri puolelle Suomea ilman, että
a) asiasta on käyty periaatteellista keskustelua ja
b) asiasta on informoitu koealueiden kuntien väestöä
c) koetoiminnasta on tehty ympäristövaikutusten ja riskien arviointia huomioiden mahdollisuudet horisontaaliseen ja vertikaaliseen geenisiirtymään koekasveista
d) koetoiminnan aiheuttamista mahdollisista vahingoista on säädetty minkäänlaista vastuumenettelyä

Katsomme, että em. perusteilla kenttäkokeiden jatkaminen on kyseenalaista ja asia on syytä ottaa uuteen käsittelyyn.

Kansalaisten Bioturvayhdistyksen puolesta
Helsingissä 13.11.2001

Hannu Hyvönen
puheenjohtaja

Asko Ali-Marttila
tiedottaja