English summary

Suomi lienee ainoa Euroopan maa, jossa ei ole tehty minkäänlaisia mittauksia geenimuunnellun DNA:n leviämisestä niin luonnonkasveihin kuin viljelykasveihinkaan. Tulokset maailmalla tehdyistä mittauksista ovat olleet hälyttäviä. Edes geenimuunnellun rapsin päätyminen luvattomaan viljelyyn (Mildola 2000) ei ole aiheuttanut Suomessa kontaminaatiomittauksia, vaikka tämä olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden selvittää risteytymistä esimerkiksi gm-rapsin ja peltokaalin kanssa.

Kansainväliset raportit kertovat, että gm-rapsi on hyvin selviämiskykyinen peltojen pientareilla ja myös siitepöly leviää odotettua laajemmalle.
    Maatalouden kannalta mittausten laiminlyönti on vakava puute. Mikäli geenimuunneltua ainesta pääsee viljelykasveihin ja luonnonkasveihin tilanne voi vaarantaa suomalaisen luonnonmukaisen tuotannon kehittämismahdollisuuksia ja on myös vaara tavanomaiselle maa- ja metsätaloudelle. Tällä hetkellä esimerkiksi USA:n ja Kanadan maatalousvienti kärsii siitä, etteivät maat pysty tarjoamaan taatusti geenimuuntelusta puhdasta tuotantoa rapsin, soijan ja maissin osalta. Vapaus geenimuuntelusta on kasvavaa arvostusta nauttiva laatumerkki, jota Suomen tulee vaalia.

Kansalaisten Bioturvayhdistys edellyttää, että Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle myönnetään riittävät resurssit viljelykasvien geneettisen puhtauden seurantaan ja Suomen ympäristökeskukselle järjestetään resurssit gm-DNA:n mittaamiseen luonnonkasveista.

DNA-mittauksia riskikohteissa tarvitaan

1. Rapsivahinko selvitettävä
Kesällä 1999 Suomessa viljeltiin vahingossa gm-rapsia noin 100 hehtaarin aloilla useilla tiloilla. Tähän päivään mennessä yksikään viranomainen ei ole selvittänyt mahdollista gm-perimän karkaamista, vaan jopa viljelypaikkojen sijainti on pidetty salassa.
    Maa- ja Metsätalousministeriön on lopetettava rapsivahingon piilottelu ja tiedot kontaminaatioalueiden sijainnista on annettava sekä naapureille että SYKE:lle ja KTTK:lle. Kustannusvastuu rapsitutkimusten osalta tulee sälyttää kanadalaiselle Advanta Seedsille, joka on vastuussa gm-siemenen laittomasta maahantuonnista.

2. Kenttäkokeiden alueet ja ympäristöt tutkittava
Yhdistys vaatii mittauksia myös kaikkien Suomessa järjestettyjen gm-kenttäkokeiden osalta. Mahdollinen kontaminaatio koekasvien ja niiden sukulaislajien osalta on mitattava, sekä maaperäbakteeristosta on analysoitava geenimuunnellun DNA:n osittainenkin läsnäolo.

3. Lisäysaineistojen puhtautta valvottava
Laboratorio- ja kasvihuoneolosuhteissa on kasvatettu gm-puutarhakasveja ainakin Piikkiössä ja Kuopion yliopistossa. Piikkiö tuottaa suomalaisille taimitarhoille lisäysaineistoa ja Kuopion yliopiston marjabiotekniikan tutkijoiden perustama Biotaimi Oy harjoittaa taimikauppaa. Kansalaisten Bioturvayhdistys vaatii DNA-näytteiden ottoa näiden laitosten myyntiin kasvatettavista taimista ja analyysiä mahdollisesta gm-DNA:n läsnäolosta.

4. Taimi- ja siementuontia seurattava
Kontaminaatiota voi tapahtua ja tapahtuu myös ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa ja siksi resursseja näytteiden ottoon ja seurantaan tulee kohdistaa sellaisista laitoksista ja maista tuleviin taimiin ja siemeniin, joissa kontaminaatioriski on suuri. Suomessa myydään tällä hetkellä mm. norjalaisia lakan taimia, joita on tietojemme mukaan tuotettu laitoksissa, joissa on harjoitettu lakan geenimuuntelua. Lakan taimia on tuotu myös tutkimuskäyttöön Kuopion yliopistoon Northberry-hankkeen puitteissa.

5. Kasvitautitilanne vaatii resursseja
Globalisoitunut lisäysaineistojen kauppa on romuttanut vuosikymmeniä Euroopassa kehitetyn kasvinsuojelujärjestelmän ja lisännyt huomattavasti uusien kasvitautien leviämistä. Myös geenitekniikka lisää patogeeniriskejä. Tällä hetkellä KTTK:n resurssit ovat tilanteeseen nähden täysin riittämättömät. Kansalaisten Bioturvayhdistyksen mielestä tarvitaan nykyisellään moninkertaiset resurssit tautien tunnistamiseen, valvontaan ja torjuntakeinojen kehittämiseen.

Kansalaisten Bioturvayhdistys
puolesta

Hannu Hyvönen
puheenjohtaja
Kihmulankatu 41
74130 Iisalmi
p. (017) 816 444, (040) 831 7733

Yhteenveto Viikin kenttäkokeesta

Koekasvit
Pelto-olosuhteisiin on istutettu geenimuunneltuja rauduskoivuja, joihin on siirretty agrobakteeri-välitteisesti kukkakaalin mosaiikkivirus, sekä perimää mm. sokerijuurikkaasta, perunasta ja kuusesta. Siirretyn DNA:n odotetaan ilmentävän koivuissa tautien ja tuholaisten vastustuskykyä. Kokeessa tutkitaan myös ominaisuuksien pysyvyyttä luonnollisissa olosuhteissa.

Kokeen suorittajien riskinarvio
Viiden vuoden kenttäkoelupaa haettaessa tehdyn riskinarvion mukaan vaaraa perimän leviämisestä luontoon ei ole, sillä taimien ei anneta kukkia. Lisäksi kokeen järjestäjät väittävät, etteivät geenit siirry hyönteisiin tai kasvitauteihin.

Kritiikki riskinarviosta
Nykyisten tutkimustulosten valossa voidaan sanoa että kokeen suorittajien riskinarviossa on perusteellinen virhe. Toisin kuin tutkijat väittävät, siirtogeenisistä kasveista voi siirtyä perimää sekä maaperäbakteereihin että kasveja hyödyntävien organismien bakteerifaunaan. Lisäksi maaperän mikrobiekologia on suurelta osin tuntematon ja sitä kautta siirtogeenien vaikutusta ekosysteemin toimintaan on nykytiedolla mahdotonta ennakoida.

Kritiikki kokeen tarkoituksesta
Koivu uudistuu Suomessa erinomaisesti luontaisesti, eikä tällaisissa puissa ole ollut metsätaloudellisesti merkittäviä tauti- tai tuholaisongelmia. Lahovikoja ja tautiongelmia on sen sijaan ilmennyt peltojen metsityksessä. Suomessa on tällä hetkellä runsaasti luontaisesti syntyneitä koivikoita, joten pyrkimykset kehittää kloonattuihin geenimuunneltuihin koivuihin perustuvaa plantaasiviljelyä ovat metsätalouden tarpeiden ja imagon kannalta kestämättömällä ja riskialttiilla pohjalla.

Kansalaisten Bioturvayhdistys

Video kenttäkoealueiden katselmuksista Punkaharjulla ja Viikissä:
http://kulma.net/gmkampanja/ge_trees.rm
(3,5 MB, vaatii Real Player -ohjelman)