Bioturvauutiset 10.1.2005 ********************* BIOTURVAUUTISET ********************** Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje - www.bioturva.org Muuntogeeniset kasvit lisänneet torjunta-aineriippuvuutta USA:ssa Tri Charles M. Benbrook julkaisi lokakuussa ensimmäisen koko Yhdysvallat kattavan selvityksen muuntogeenisten (gm) viljelykasvien ja torjunta-aineiden käytön suhteesta vuosina 1996-2004. Benbrook on vertaillut kansallisen maataloustilastopalvelun (NASS) soija-, maissi- ja puuvillaviljelmien kokonaispinta-aloja ja torjunta-aineiden käyttömäärien kehitystä yhdeksän vuoden aikana sekä täydentänyt tietoja rikkakasvien ja hyönteisten vuorovaikutuksia, ekologisia sekä taloudellisisia vaikutuksia koskevista yliopistojen tutkimuksista. Aiemmin seitsemän vuotta USA:n kansallisen tiedeakatemian maatalousyksikön toimitusjohtajana vaikuttanut Benbrook on laatinut selvityksensä maan Luoteisen tiede- ja ympäristöpolitiikan keskukselle (Northwest Science and Environmental Center). Yhdeksän vuoden aikana rikkakasvien torjunta-aineita eli herbisidejä sietäville (HT) muuntogeeniselle soijalle, puuvillalle ja maissille käytettiin yli 63 milj. kiloa, so. 5 % enemmän herbisidejä kuin perinteisemmille lajikkeille. Leijonanosa HT-kasveista on formuloitu sietämään glyfosaattivalmisteita, joista pisimpään ja eniten käytössä ovat olleet Monsanton Roundup-Ready -tuotteet. Bacillus thuringiensis -maabakteerin geenisiirroksella Bt-hyönteismyrkkyä kasvustoihinsa kehittävän maissin ja puuvillan ennakolta ehkäisevä vaikutus puolestaan vähensi hyönteisruiskutteiden käyttöä runsaat 7 milj. kiloa eli n. 5 %. Kaikki kolme gm-kasvilajia, jotka kattavat lähes 100 % kaikista USA:n gm-kasveista, saavat osakseen moninkertaisen määrän herbisidejä hyönteismyrkkyihin verrattuna. Kokonaisuudessaan gm-kasvialoilla käytettiin yhdeksän ensimmäisen käyttövuoden aikana keskimäärin 4,1 % enemmän torjunta-aineita kuin vastaavia tavanomaisia lajikkeita sisältävillä viljelyaloilla. Kolmena ensimmäisenä käyttövuotena herbisidejä sietävät gm-kasvit vähensivät selvästi ruiskutustarpeita. Tämän jälkeen monille rikkakasveille on lisääntyvästi kehittynyt vastustuskykyä ruiskutteille, jolloin torjuntakertoja kasvukauden aikana on ollut pakko lisätä. Pelloille on myös ilmaantunut uusia vaikeasti torjuttavia rikkaruohoja, joiden torjumiseen tarvitaan glyfosaatin ohella 2-3 muuta tuhoainetta. Glyfosaatille vastustuskykyisiksi on virallisesti listattu vesikuusi, kanadan- ja argentiinankoiransilmä, italianraiheinä, tankea raiheinä, heinäratamo ja ketohanhikki. Viime aikoina gm-viljelmillä on todettu lisää vastustuskykyisiksi kehittymässä olevia rikkakasvilajeja. Samalla kun Monsanto on kilpailun takia laskenut Roundupin hintaa, se on maksattanut menetyksensä viljelijällä nostamalla vastaavasti RR-siementen hintaa. Bt-kasvustojen ongelmana yliopistotutkijat pitävät sitä, että ne tuottavat bt-myrkkyä jatkuvasti, jolloin ennakolta torjuva annostus on aina valmiudessa siinä missä ruiskutukset perustuvat vain tarpeen mukaiseen torjuntaan tuholaisten määrän kynnysarvojen ylittyessä. Tutkijat pitävät myös todennäköisenä tuhohyönteisten vastustuskyvyn kehittymistä bt-myrkylle, mihin saataneen selvyys viiden vuoden kuluessa. Artikkeliin liittyvät taulukot ovat nähtävissä täällä: www.bioturva.org/art/mar06.htm Lähde: ”Genetically Engineered Crops and Pesticide Use in the United States: The First Nine Years”, Charles M. Benbrook Oct. 2004, www.biotech-info.net **************** Bioturvauutisia saa vapaasti levittää ja siteerata, kunhan lähde mainitaan. Uutiskirjeiden arkisto löytyy www.bioturva.org/uutiset Arkistoa päivitetään n. kerran viikossa. Uutiskirjeen voi tilata ja tilauksen keskeyttää tai lopettaa lähettämällä pyynnön osoitteeseen uutiset@bioturva.org Tilaus on ilmainen, mutta yhdistys ottaa mielellään kustannuksia kattaakseen taloudellista tukea vastaan. Lisätietoja www.bioturva.org Uutiskirjettä toimittaa yhdistyksen aktiiveista ja asiantuntijoista koostuva toimitus.