Bioturvauutiset 12.2.2004 *************** BIOTURVAUUTISET ************* Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje – www.bioturva.org ESGEMO PYRKII YHDISTÄMÄÄN EKOLOGIT, SOSIOLOGIT JA MOLEKYYLIBIOLOGIT (Helsinki) Laaja tutkimusohjelma ESGEMO järjesti aloitusseminaarin tiistaina Helsingin yliopiston museolla. Seminaariin osallistui suuri joukko alan tutkijoita, viranomaisia ja järjestöjen edustajia. Ohjelma on perustettu paikkaamaan muuntogeenisten organismien ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksista suuresti puuttuvia tietoja. Ohjelmaan hyväksyttiin 10 hanketta, jotka valittiin kaikkiaan 31 esihakemusta ja niistä 17 varsinaista hakemusta lähettäneestä tutkimusryhmästä. ESGEMO:a rahoittavat Suomen Akatemia, Ympäristöministeriö sekä Maa- ja metsätalousministeriö, yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Ohjelman toteutusaika on 2004-2007. Tutkimushankkeisiin osallistuu kymmenkunta suomalaista ja useita ulkomaisia organisaatioita. Ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta kertoi, että kyseessä olevaa ohjelmaa on suunniteltu hartaasti, jo vuodesta 2001 alkaen. Ekologien joukossa on ollut kovasti innostusta tämän alan tutkimukseen. Kaupin mielestä on tehty vähän tutkimusta gm-organismien odottamattomista ja epäsuorista vaikutuksista, vaikka maailmassa on paljon tehty geenitekniikan turvallisuustutkimusta. Ohjelman avulla pyritään systemaattiseen ja holistisempaan tietämykseen geenien merkityksestä ekologisissa ympäristöissä; vieraiden lajien invaasiossa, geenien siirtymisessä (introgressio) ja vaikutuksesta kilpailukykyyn. Ohjelman tavoitteina on luoda työkaluja mm. riskinarvioinnille, tuottaa uutta tietoa, arvioida sosiaalisia ja ympäristöllisiä seurauksia sekä lisätään kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Ohjelmassa ei arvioida gm-elintarvikkeiden tai –rehun vaikutuksia niitä käyttävien terveyteen. Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) esitti puheenvuorossaan näkemyksiä geenitekniikan lainsäätäjänä ja poliittisesta näkökulmasta. Hautala huomautti, että tiede on aina enemmän tai vähemmän poliittista. Erityisesti tämä on totta, kun geenitekniikan hyödyistä ja haitoista ei ole konsensusta. Hän myös muistutti siitä, että EU:n ympäristövastuudirektiiviin ei sisällytetty gm-organismeja vaan vastuukysymykset tullaan todennäköisesti säätelemään kansallisella tasolla. Hautala ehdotti, että Suomessa tulisi myös kokeilla joissain maissa hyviä kokemuksia saaneita konsensuskokouksia, joissa yhteiskunnan eri edustajat tai maallikot pyrkivät yhteisymmärrykseen geenitekniikkakysymyksistä. Seminaarissa esityksen pitänyt Lancasterin yliopiston tutkimusjohtaja Phil Macnaghten kertoi Iso-Britanniassa tehdyistä sosiologian alan tutkimuksista ja geenitekniikan ympärillä olevasta keskustelusta. Saarivaltion tutkimuksissa on selvinnyt, että kuluttajien asenne geenitekniikkaa kohtaan on yllättävän kovia. Vastoin joskus esitettyjä väitteitä suhtautuminen ei kuitenkaan lievenny sen seurauksena, että kuluttaja perehtyy paremmin aiheeseen. Kansallisesti järjestetty gm-debattien sarja on otettu vastaan kiitollisesti. Kansalaiset eivät kannata gm-kasvien aikaista kaupallistamista, eikä siellä luoteta hallitukseen tai suuryrityksiin. Yksi suurimpia kansalaisten mieliä huolettavia asioita on kuka kantaa vastuun, jos jokin menee vikaan. Macnaghten arvioi, että Suomessa on hyvät mahdollisuudet pitää Hautalan ehdottamia konsensus-kokeiluja. Hänen mukaansa Suomessa tehtävissä sosiologisissa tutkimuksissa tulisi erityisesti keskittyä gm-puiden vaikutuksiin, sillä metsillä on suomalaiselle yhteiskunnalle suuri merkitys. Irma Saloniemi Turun yliopistosta piti esityksen biologisesta näkökulmasta. Hän vakuutti, että agro-ekologista tutkimusta, yhteistyötä ekologien ja molekyylibiologien välillä ja ammattibiologeja riskintutkimukseen akateemisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan lisää. Salovuoren mielestä molekyyligeneetikot eivät ole tarpeeksi nöyrästi tunnustaneet, ettei kaikkea tietoa geenien toiminnasta ole saatavilla. Lisätietoja: http://honeybee.helsinki.fi/esgemo (Bioturvauutiset)