Bioturvauutiset 27.1.2004 ***************** BIOTURVAUUTISET *************** Kansalaisten Bioturvayhdistyksen uutiskirje – www.bioturva.org BIOTEKNOLOGIAN ARVOSTELIJAT VAARASSA – ENTÄ TIETEEN RIIPPUMATTOMUUS? (Kalifornia) Neljä biologia Euroopasta ja Yhdysvalloista kohtasivat toisensa ensi kertaa Berkeleyn yliopistolla Kaliforniassa viime kuussa. Vaikka kukaan heistä ei ole "kuuluisa" sanan varsinaisessa merkityksessä, he tietävät toisensa ja toistensa työt kuin olisivat työskennelleet viimeiset 10 vuotta samassa laboratoriossa. He kaikki nimittäin jakavat saman tuskallisen kokemuksen. Vuosien 1999-2001 aikana toisistaan tietämättä kukin heistä teki yksinkertaisia, mutta dramaattisia löytöjä, jotka kyseenalaistivat bioteknologiateollisuuden katekismuksen – bioteknologian, josta on sittemmin tullut teollisen maataloustuotannon ja pääomakapitalistien mielitietty. Jos yksikin näiden tiedemiesten tekemistä kokeista voitaisiin tieteellisesti kerrannaiskokeilla osoittaa todeksi, olisi jo valmiiksi hankaluuksissa oleva maatalous-bioteknologia joutunut vielä suurempiin vaikeuksiin. Kukaan ei tiedä tätä paremmin kuin Monsanto, Syngenta ja muut bioteknologiayhtiöt jotka ovat hyökänneet agressiivisesti em. neljää tiedemiestä ja heidän töitään vastaan. Toimiessaan vanhempana tutkijana Rowett instituutissa, joka sijaitsee Aberdeenissa Skotlannissa, unkarilaissyntyinen Arpad Pusztai ruokki jyrsijöitä geenimanipuloiduilla perunoilla. Kokeen tarkoitus oli selvittää vielä testaamattomien gm-lajikkeiden turvallisuutta ruokavaliossa. Lähes välittömästi ruokinnan aloittamisen jälkeen rotissa alkoi ilmetä kudos- ja immunologisia muutoksia. Raportoituaan havainnoistaan, jotka luonnollisesti joutuivat tarkastelun alaisiksi, Pusztain havainnot julkaistiin Englannin alan johtavassa Lancet-julkaisussa. Tämän jälkeen hänen kotiinsa murtauduttiin ja hänen tutkimusaineistonsa vietiin. Pian hänet erotettiin työstään Rowettissa ja siitä lähtien hän on kärsinyt kansainvälisestä mustamaalauskampanjasta, jossa sekä häntä ja työtään syytetään epäuskottaviksi ja jossa mm. pääministeri Tony Blairilla on ollut varsin aktiivinen rooli. Samaan aikaan kun Pusztai yritti pitää kiinni kunniastaan, Cornellin yliopiston professori John Losey oli tehnyt omia kokeitaan huolellisesti pölyttämällä maitoruohon lehtiä geenimanipuloidun maissin siitepölyllä. Kokeissa käytettiin myös perhosentoukkia, jotka käyttävät em. lehtiä ravinnokseen. Gm-maissin siitepölyllä pölytettyjä lehtiä käyttäneet toukat kuolivat, kun taas samanaikaisesti puhtaita lehtiä käyttäneet toukat selvisivät. Losey ei ollut varsinaisesti yllättynyt, koska uusi geeni joka näin päätyi perhosentoukkien genomeihin, oli käsitelty tuottamaan hyönteismyrkkyä, jonka Bacillus thuringiensis (Bt) maabakteerin geeninsiirto kasviin aiheutta. Tämä hyönteismyrkky tappaa kasveja käyttävät pieneläimet, esim. hyönteiset ja perhosentoukat. Losey ei siis yllättynyt, mutta se, mistä hän yllättyi oli hyökkäyksen kovuus hänen tutkimuksiaan kohtaan Novartiksen ja Monsanton suunnalta. Hänet ja hänen työnsä tulokset pyrittiin kyseenalaistamaan ja myös media näytti tukevan yhtiöiden kantaa. Losey työskentelee kuitenkin yhä Cornellissa, missä hän sanoo tulevaisuutensa vaikuttavan turvatulta. Samaa taas ei voida sanoa Ignacio Chapelasta, mikrobiologian ekologi Berkeleyn yliopiston kasvitieteen laitokselta. Vuonna 2000 Chapela havaitsi gm-maissin siitepölyn kulkeutuneen useita kilometrejä Chiapasissa sijaitsevalta gm-maissipellolta aina kaukaisille Oaxaca- vuorille asti Meksikossa päätyen näin maailman viimeisille gm-vapaille maissialueille. Jos gm-maissin siitepöly pääsee tekemisiin perinteisen maissin kanssa, se voi hävittää maissi-biodiversiteetin kokonaan. Tutkimuksissaan Chapela varovasti vihjaisi, että näin on jo saattanut tapahtua. Tämä luonnollisesti etukäteistarkastettu raportti julkaistiin Nature-lehdessä marraskuussa 2001. Kuumentuneiden yleisömielipiteiden seurauksena Monsanto aloitti vastatoimet Bivings Groupin, globaalin pr-firman kanssa joka taas aloitti heti mm. sähköpostihyökkäyksen kahden ”tiedemiehen” nimissä, jotka pian osoittautuivat fiktiivisiksi. Seuraavaksi Nature-lehti teki jotain, mitä he eivät ole tehneet kertaakaan 133-vuotisen historiansa aikana: He julkaisivat varovaisen osittaisen sanojen "takaisinvedon" Chapelan raportin suhteen. Paljolti juuri tästä sanojen perumisesta johtuen Chapelalle ei tarjottu virkaa Berkeleyn yliopistolta eikä hänelle tarjottu enää opetusmahdollisuutta tänä syksynä. Kun Tyrone Hayes, Berkeleyn yliopiston sammakkoeläinten kehitykseen erikoistunut endokrinologi altisti nuoria sammakoita pienelle määrälle hyönteismyrkky Atrazinea, hän havaitsi että tämän jälkeen sammakoiden kurkunpäät eivät kehittyneet normaaliin tapaan ja myöhemmin ilmeni myös lisääntymiongelmia (miespuoliset muuttuivat sukupuolettomiksi). Hän päätteli Atrazinen mahdollisesti olevan sisäelinten kehitykseen haitallisesti vaikuttava. Hayesin myöhemmät kokemukset erosivat muiden kolmen tiedemiehen kokemuksista, mutteivät olleet vähemmän ongelmallisia. Niin pian kuin sana hänen tutkimuksistaan kiiri Syngenta-yhtiöön(aiemmin Novartis) urakoitsija Ecorisk Inc:lle, alkoivat taas yritykset hänen työnsä keskeyttämiseksi, koska Yhdysvaltain ympäristövirasto - EPA oli tekemässä päätöstä Atrazinen hyväksymisestä käyttöön maataloudessa, eivätkä "sammakkotutkimusten" tulokset vaikuttaisi edullisesti heidän suuntaansa. Niin Hayesin apuraha vedettiin pois. Hayes kuitenkin jatkoi tutkimuksia omalla rahoituksellaan, vaikka Syngenta tarjosi hänelle 2 milj. dollaria jos hän jatkaisi tutkimuksiaan heidän järjestämissään yksityistiloissa. Hayes hylkäsi tarjouksen ja jatkoi työtään, koska hän tiesi että hänen täytyi muistaa vastuunsa muita ihmisiä kohtaan ja näin myös säilyttää töidensä tuloksien julkaisuvapaus. Apuna oli hyvä motivaatio ja lukuisa joukko hänen oppilaitaan. Tutkimusten edistyessä Hayes havaitsi vielä pienempien Atrazine-määrienkin (0,1 ppb) aiheuttavan samoja kehitysvaurioita. Kun tulokset lopulta julkaistiin arvostetussa julkaisussa Proceedings of the National Academy of Sciences, Syngenta hyökkäsi taas väittäen kolmen muun laboratorion saaneen eri lopputuloksia samoissa testeissä. Hayes on saanut jatkaa opetus- ja tutkimustyötään edelleen Berkeleyssä mutta hänen tutkimuksensa, jotka voivat vaikuttaa amerikan maataloudessa laajimmin käytetyn kemikaalin hyväksyntään, ovat ns. kuoliaaksi vaiettuja. Julkinen paneelikeskustelu Berkeleyn yliopistolla keräsi 500 kuulijaa paikanpäälle ja 4000 lisää maailmanlaajuisesti verkon välityksellä. Pusztai, Losey, Chapela ja Hayes kertoivat kokemuksistaan miettien samalla tapoja kuinka estää samaa tapahtumasta uudelleen, mitä heille ja tutkimuksilleen tapahtui. Heidän kokemuksensa tarjoavat ainutlaatuisen kuvan tieteen nykyisestä epämiellyttävästä trendistä. Kukaan heistä ei valittanut, koska heidän tutkimuksensa oli kyseenalaistettu. Kaikki tiede on ja tullaan kyseenalaistamaan ja niin sen pitää ollakin. Heitä kohtaa ei hyökätty, koska tutkimukset olisivat olleet huijausta tai epätäydellisiä. Kukaan ei tiedä paremmin, kuin tutkijat itse, että jos virkanimitys riippuisi täydellisestä koe-tilastosta, ei maailmassa olisi montaakaan virkaatekevää tiedemiestä. Näiden neljän tutkijan tutkimukset yritettiin teilata, koska niillä on potentiaalinen taloudellinen vaikutus. Surullista on, että akatemiat ja muut puolueettomana pidetyt instituutiot jotka aiemmin puolustivat tieteellistä vapautta, jättivät nyt nuo neljä tutkijaa hylättyinä markkinoiden susien armoille. Samojen susien brändit on jo kaiverrettu liian monen laboratorion oviaukon yläpuolelle. (San Francisco Chronicle 11.1.2004)