Hallituksen on varmistettava kansalaisten ja kuluttajien vaatimus gm-tuotteiden turvallisuudesta. GT73 kohdalla se tarkoittaa, että on välttämätöntä vaatia asian jättämistä pöydälle. Syinä on, että kyseessä oleva tuote ei täytä EU:n turvallisuusvaatimuksia. Yhtenä suurimmista huolenaiheista on Monsanton salassa pitämä tutkimus, jonka perusteella GT73 rapsia saaneiden rottien maksan paino nousi 15%.

Suomen edustajille tulee antaa selkeä mandaatti pidättäytyä hyväksymästä ko. gm-tuotetta ensi viikolla ja eduskunnan on päästävä sanomaan mielipiteensä asiasta, ettei käy kuten Bt11-maissin kohdalla aikaisemmin keväällä, jolloin asia tuotiin suureen valiokuntaan viime tingassa ja vaivihkaa.

Lisätietoja:
Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja
044-3452111

Maan ystävien tarkka selvitys mistä syistä GT73-rapsia ei tulisi hyväksyä:
http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=402&kid=0
ja liitteenä

Jakelu:
ministeri Juha Korkeaoja
ministeri Mauri Pekkarinen
Kirsi Heinonen, MMM
Leena Mannonen, KTM
Geenitekniikan lautakunta
eduskuntaryhmät

Liite tiedotteeseen

Friends of the Earth Europe ja Maan ystävät ry
avoin kirje viranomaisille
8.6.2004

Asia: Äänestys muuntogeenisestä rapsista GT73

Arvoisa viranomainen,
Euroopan komissio on kutsunut jäsenmaiden edustajat keskustelemaan ja äänestämään ehdotuksesta komission päätökseksi, joka koskee yhdysvaltalaisen Monsanto-yhtiön kehittämän muuntogeenisen rapsin GT73 markkinoille saattamista. Kokous järjestetään keskiviikkona 16. kesäkuuta Brysselissä. Euroopan Maan ystävät [1] vetoaa Teihin, että ette puoltaisi komission esitystä rapsin GT73 hyväksymisestä, sillä lajikkeen turvallisuudesta ympäristölle sekä ihmisten ja eläinten terveydelle on vielä monia kysymyksiä avoinna.

Olemme tietoisia siitä, että 11. helmikuuta 2004 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi lausunnon, jonka mukaan Brassica napus L. linja-GT73 on ihmisille ja eläimille yhtä turvallinen kuin tavanomainen rapsi ja turvallinen ympäristölle ehdotetuissa käyttötarkoituksissa. EFSA:n lausunto on kuitenkin ristiriidassa kansallisen tason virallisten neuvoa-antavien elinten esittämien kantojen kanssa. EFSA:n lausunnossa ei myöskään huomioida riittävästi jäsenvaltioiden, riippumattomien tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemisvaiheessa esittämiä vastalauseita.

Maan ystävät ry ilmaisee erityisen huolensa seuraavista seikoista:

GT73:n turvallisuutta elintarvikkeena ja rehuna ei voida taata.

GT73:n immunogeenisyyttä tai karsinogeenisuutta ei ole selvitetty. Myös pitkäaikaiset krooniset toksisuustutkimukset puuttuvat, samoin keskipitkän aikavälin kroonisuustutkimukset. Koko turvallisuusarviointi perustuu lyhytkestoisiin toksisuus- ja ruokintakokeisiin.

Tämän lisäksi EFSA on jättänyt huomiotta jopa näissä lyhytkestoisissa tutkimuksissa ilmenneet vakavat vaikutukset. Monsanton tekemät ruokintakokeet, joissa rotille syötettiin GT73:a antoivat ristiriitaisia tuloksia. Monsanto on päätellyt rotilla tehdyn (neliviikkoisen) ruokintakokeen perusteella, että GT73 on turvallinen ihmis- ja eläinkulutukseen. Sen sijaan kahdessa muussa tutkimuksessa, jotka Monsanto on jättänyt pois GT73:a koskevista julkisista hakemusasiakirjoista [2], GT73-rapsia syöneillä rotilla todettiin haitallisia vaikutuksia tavanomaista rapsia syöneisiin rottiin verrattuna (mm. 15 %:n nousu maksan painossa ja ruumiinpainon merkittävä lasku). Britannian hallitusta GMO-päätöksissä neuvovat viranomaiselimet - ACRE and ACAF [3] - ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä Monsanton antamaan selitykseen GT73:a syöneiden rottien maksan painon noususta. 24. syyskuuta 2003 päivätyssä lausunnossaan ne toteavat: "Tähän rotilla tehdyssä ruokintakokeessa havaittuun potentiaalisesti haitalliseen vaikutukseen on saatava tyydyttävä selitys." EFSA kuitenkin tulkitsi lisäyksen maksan painossa "satunnaiseksi" ja katsoi, ettei enempää subkroonisia toksisuuskokeita tai pitkäaikaisia kokeita tarvittu. Näin EFSA sivuuttaa EU-asetuksen 178/2002, joka vaatii sekä keskipitkän että pitkän aikavälin tutkimuksia elintarvikkeiden turvallisuudesta.

Lisäksi Ranskan hallitusta uusien GM-organismien hyväksymispäätöksissä neuvova geenitekniikkakomitea (Commission du Genie Biomoleculaire (CGB)) on arvostellut Monsanton ruokintakokeita mm. siitä, että ne olivat kestoltaan vain 28 vuorokautta normaalin 90 vuorokauden sijaan [4]. Myös tämä on ristiriidassa EFSA:n (implisiittisen) oletuksen kanssa, että neljän viikon ruokintakoe riittää varmistamaan GT73-rapsin turvallisuuden.

GT73:n karkaaminen ympäristöön laittomasti ja haitallisin seurauksin on todennäköistä.

Vaikka hakemus koskee vain GT73-rapsin tuontia elintarvike- ja rehukäyttöön, siemeniä voi karata ympäristöön EU:n alueella esimerkiksi kuljetuksen ja jatkokäsittelyn aikana. Tällainen siementen leviäminen olisi laitonta ja kyseisen jäsenvaltion viranomaisten olisi direktiivin 2001/18/EY 4 artiklan 5 kohdan mukaan lopetettava se viipymättä. Siementen pääsyllä ympäristöön olisi hyvin todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen Euroopassa. Rapsilla (Brassica napus) on runsaasti luonnonvaraisia sukulaisia, ja Euroopassa tavataan noin 900 Brassica-heimoon kuuluvaa lajia, mikä tekee maanosasta tämän kasviheimon monimuotoisuuskeskuksen. Rapsiin geenitekniikan avulla lisätty ominaisuus saattaa levitä rapsin sukulaiskasveihin ja vallata alaa luonnonvaraisissa populaatioissa. Vaarana on myös useamman muuntogeenin päätyminen samaan kasviin. Näin on käynyt esimerkiksi Kanadassa, missä seurauksena on ollut superrikkaruohojen yleistyminen. Näillä kasveilla on vastustuskyky monelle eri rikkakasvihävitteelle, ja niiden torjunnassa joudutaan käyttämään erittäin haitallisia torjunta-aineita. EFSA ei pidä siementen karkaamisriskiä varteenotettavana, mutta perustaa käsityksensä hyvin epätodennäköiseen skenaarioon, jonka mukaan GT73:n jatkokäsittely Euroopassa keskittyisi vain muutamalle jalostajalle/valmistajalle. Oman skenaarionsa vastaisesti EFSA on kuitenkin itse sallinut GT73:n käytön mille tahansa valmistajalle Euroopassa. Skenaario ja hyväksymispäätös eivät siis käy yksiin (vrt. esim. Snow et al 1999 Molecular Ecology ((4) 605, Ellsstrand 2001 (pLant Physiol 125(4) 1543)).

Muuntogeenisen rapsin pysyvyys on ympäristöriski.

Alankomaiden GT73:sta antamassa arviossa sanotaan: "Siemeniä kuljetettaessa mahdollisuutta, että tapahtuisi spontaani risteytyminen luonnonvaraisten kasvien kanssa, ei tarvitse ottaa huomioon, sillä siemenillä on lyhyt itämislepoaika, eikä niiden joutuminen maan sisään ole todennäköistä." Tämä on selvässä ristiriidassa alan asiantuntijalähteiden kanssa. Esimerkiksi Pessel et al. (2001) Theor Appl Genetics 102(6/7):841 sekä Pessel ja Lecomte (2002) osoittavat, että rapsikasveja esiintyi tietyllä kasvupaikalla ainakin 8 vuotta viljelyn lopettamisen jälkeen - todennäköisimmin maaperän siemenpankin ansiosta; että villiintyneet populaatiot säilyivät myös paikallisen rekrytoitumisen kautta; että villiintyneiden populaatioiden alueellinen jakautuminen noudatteli osittain sadonkorjuuajan kuljetusreittejä pellolta siilolle. Ei siis voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ympäristöön karanneet GT73-siemenet aiheuttaisivat pitkäaikaisen ympäristöongelman. Vielä suurempi huolenaihe on kuitenkin se, että synteettiset siirtogeenit säilyvät ympäristössä sinne levittyään satoja tai jopa tuhansia vuosia.

EFSA:n näkemys, jonka mukaan siirtogeenit voisivat säilyä vain, jos ne tarjoavat valintaedun, ei ole tieteellisesti perusteltu. Useimmat siirtogeenit ovat valinta-arvoltaan neutraaleja.

Asianmukainen suunnitelma GT73:n mahdollisten ympäristöhaittojen seuraamiseksi ja hallitsemiseksi puuttuu.

Monsanton 13. joulukuuta 2002 toimittamassa riskinarvioinnissa ei ole mainintaa valmiussuunnitelmista sellaisten tilanteiden varalta, että GT73-rapsia pääsisi vahingossa ympäristöön. Myöskään mitään seurantasuunnitelmaa tällaisen tahattoman ympäristöön leviämisen havaitsemiseksi ei ole esitetty. Tämä on merkittävä puute, josta monet EU:n jäsenvaltiot ovat huomauttaneet vakavasti. Esimerkiksi Britannian neuvoa-antava komitea ACRE on todennut olevansa "edelleen huolissaan mahdollisuudesta, että siemeniä pääsee karkaamaan" ja "yhä sitä mieltä, että markkinoille saattamisen jälkeisen seurantasuunnitelman puitteissa pitäisi seurata aktiivisesti myös sitä mahdollisuutta, että GT73-siemeniä pääsee karkaamaan maahantuonnin, kuljetuksen tai jatkokäsittelyn yhteydessä." ACRE vaatii lisäksi "asianmukaisia valmiussuunnitelmia sen varalta, että tällaisia populaatioita havaitaan." [5]

Maan ystävien mielestä seuranta- ja valmiussuunnitelman puuttuminen GT73:n mahdollisten ympäristöhaittojen varalta on ristiriidassa direktiivin 2001/18 19.3.f artiklan ja VII liitteen kanssa.

GT73-rapsin riskinarviointi on vanhentunut eikä noudata EU-säädöksiä.

Alankomaiden viranomaiset eivät ole tehneet uutta riskinarviointia direktiivin 2001/18/EY puitteissa, vaan ovat toimittaneet vanhan arvioinnin, joka on tehty vanhentuneen ja GM-organismeille uutta direktiiviä paljon heikommat turvallisuusvaatimukset asettavan direktiivin 90/220/EY mukaisesti. Lisäksi sen paremmin Monsanto, Alankomaiden viranomaiset kuin EFSA ei mainitse näkökohtia, joista säädetään direktiivin 2001/18/EY II liitettä täydentävissä ohjeissa (2002/623/EY). Ohjeiden mukaan "jokaisen tunnistetun riskin yleinen epävarmuus on kuvattava". Tätä ei ole kuitenkaan tehty yhdenkään kuvatun riskin suhteen, joten EFSA:n voidaan sanoa laiminlyöneen ohjeiden noudattamisen täydellisesti.

Johtopäätökset:

Hyväksyessään GT73-rapsin ihmis- ja eläinkulutukseen Euroopan komissio ja EFSA ovat sivuuttaneet jäsenvaltioiden virallisten toimielinten ja riippumattomien tutkijoiden esittämiä tärkeitä huolenaiheita. Valitettavasti näin ei ole tapahtunut ensimmäistä kertaa; aiemmista esimerkeistä mainittakoon komission samantapainen suhtautuminen Monsanton NK603-maissiin ja Syngentan Bt11-sokerimaissiin. Myös EFSA on suhtautunut ennenkin välinpitämättömästi jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten GM-organismien turvallisuudesta esittämiin vakaviin varoituksiin, erityisesti Monsanton MON863-maissin kohdalla. Kansalaisten luottamusta EU:n lainsäädäntöjärjestelmään ei ole omiaan lisäämään, että menetellään ikään kuin GM-ruoan turvallisuudesta vallitsisi tieteellinen yksimielisyys. Se päinvastoin vähentää EFSA:n uskottavuutta entisestään ja vahvistaa mielikuvaa, että komissio hyväksyy tuotteita poliittisin perustein, lähinnä estääkseen Yhdysvaltojen kanssa syntyneen GM-ruokakiistan kärjistymisen.

Vetoamme voimakkaasti EU:n jäsenvaltioihin, että ne eivät lähtisi mukaan komission poliittisiin peleihin, vaan arvioisivat GT73:n hyväksymistä koskevaa hakemusta puhtaasti olemassaolevan tieteellisen todistusaineiston valossa. Tämä todistusaineisto on vähintäänkin hyvin kiistanalainen, ja näin olleen GT73:n turvallisuutta ihmisille, eläimille ja ympäristölle ei voida taata. Vetoammekin Teihin voimakkaasti, että äänestäisitte komission ehdotusta vastaan sen esittäessä Monsanton muuntogeenisen GT73-rapsin hyväksymistä.

Kunnioittavasti,
Euroopan Maan ystävien puolesta,

Leo Stranius
Suomen Maan ystävien puheenjohtaja

Viitteet:
[1] Euroopan Maan ystävät (Friends of the Earth Europe) on kansalaisjärjestöjen liitto, johon kuuluu 30 kansallista ympäristöjärjestöä, joilla on yli 600 000 henkilöjäsentä sekä vanhassa EU:ssa että uusissa jäsenmaissa.
[2] Naylor, MW 1994 en Naylor, MW 1995. See: US Food and Drug Administration. Centre for Food Safety and Applied Nutrition. Office of Food Additive Safety September 4, 2002. Biotechnology Consultation Note to the File BNF No. 000077
[3] ACRE = Advisory Committee on Releases to the Environmnet. ACAF = Advisory Committee on Animal Feedingstuffs
[4] Le Monde, 23. huhtikuuta 2004
[5] ACRE: Advice on a notification for marketing of herbicide tolerant GM oilseed rape, 24 September 2003