> Metsäadressi

"Jos mennään luonnonkasveihin, esimerkiksi puihin, jotka ovat avainlajeja pohjoisissa ekosysteemeissä, ollaan jo paljon riskaabelimmalla alueella. Jos muutamme jonkun puun, männyn tai kuusen sienitautiresistenssiä, niin sillä on todennäköisesti vaikutusta paitsi puiden levinnäisyyteen, myös metsän muihin organismeihin. Tämä johtuu siitä että puilla on hyvin keskeinen rooli täällä pohjoisissa ekosysteemeissä."

Kun Tuula Pehulta kysyttiin organismeja, joiden muunteluun liittyy suurimmat riskit, hän vastasi sanatarkasti näin:

"Puut on varmasti luonnonkasveista ehdottomasti merkittävin, sitten tulevat transgeeniset kalat."

Kyseessä oleva ns. Troijan geeni -riski tarkoittaa laskelmaa, jonka mukaan vain yksi luonnonpopulaatioon karannut siirtogeeninen kala saattaa aiheuttaa koko kalakannan sukupuuton 40:ssä sukupolvessa. Mahdollisuus samaan tulokseen johtavaan perimän saastuntaan liittyy periaatteessa kaikkien luonnonorganismien, sekä vanhojen kulttuurikasvien geenimuunteluun.

Mielestäni tällaisia lausuntoja ei tarvitse nyt kiistää tai hävetä, sillä ne osoittavat viranomaisten edes osittain tunnistaneen geenimuunteluun liittyvän vakavia elollista järjestelmää uhkaavia riskejä. Tällaista kriittisyyttä ja valppautta tarvitaankin enemmän, kun punnitaan koetoiminnasta aiheutuvia mahdollisia hyötyjä ja haittoja. Miksi panostaisimme yhteisiä resurssejamme sellaiseen tutkimukseen, josta on odotettavissa ainoastaan "todellisia ekologisia riskejä", ilman minkäänlaisia käytännön sovellutuksia?

Ossi Kakko
videodokumentaristi
Iisalmi