Biotekniikan neuvottelukunta – paradoksi
Kolumni
23.11.2004
Suomessa valtakunnallisesti toimiva Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) on geenitekniikka-asetuksen mukaisesti perustettu elin. Valtion rahoituksella toimivan neuvottelukunnan jäseniksi on nimitetty eri ministeriöiden, bioteollisuuden, kaupan, tiedemaailman ja järjestöjen edustajia.

Neuvottelukunnalle on asetettu useita tehtäviä, joista se näyttää valinneen tärkeimmäksi tehtäväkseen geenitekniikan kehityksen edistämisen. Sen sijaan BTNK on epäonnistunut tehtävässään tiedottaa bio- ja geenitekniikan kehityksestä kansalaisille. Materiaalia ei ole julkaistu yli kolmeen vuoteen. Sen sijaan Tekesin rahoituksella perustettu bioteknologia.info -sivusto ja saman palvelun lehti ovat levittäneet bioteknologiasta värittyneen positiivisia uutisia ja mustamaalanneet geenitekniikkakriitikkoja. BTNK puolestaan on keskittynyt luovimaan tieteentekijöiden ja poliitikkojen keskuudessa yrittäen muokata mielipiteitä ja järjestänyt Helsingissä muutaman ’keskustelu’tilaisuuden, joissa on julistettu yhtä totuutta.

BTNK on toistuvasti kieltäytynyt yhteistyöstä Kansalaisten Bioturvayhdistyksen kanssa ja erityisesti pyrkinyt estämään yhdistyksen osallistumista keskusteluun. Neuvottelukunnan järjestämään gm-rinnakkaiseloseminaariin ei kelpuutettu yhdistyksestä alustajaa, vaan ympäristöjärjestöjen edustajaksi kaivettiin kivien ja kantojen alta aiheeseen perehtymätön puhuja Dodosta.

Kaiken huippuna BTNK sekä siitä vastaava Sosiaali- ja terveysministeriö, puuttuivat neuvottelukunnan jäseneksi Valtioneuvoston asetuksella asetetun Suomen luonnonsuojeluliiton varajäsenen nimeämisessä. SLL:n edellinen varajäsen neuvottelukunnassa toivoi voivansa lopettaa tehtävänsä ja SLL halusi nimetä varaedustajaksi allekirjoittaneen. Yleensä nimitys, ja varsinkin varajäseneksi, on rutiinijuttu. Ei tällä kertaa. Luonnonsuojeluliittoon tuli ilmoituksen jälkeen ensin BTNK:n puheenjohtajan vaatimus virallisesta nimityspaperista ja sen jälkeen STM:stä kolme vihaista soittoa, jotka vaativat varajäsenehdokkaan nimen vaihtoa. Tsaarinaikaista hallintokulttuuria 2000-luvulta!

Jo nimensä perusteella BTNK:lla tulisi olla julkista keskustelua edistävä rooli. Keskustelu on kuitenkin jäänyt samaa mieltä olevien keskeiseksi. Paremmin ovat keskustelua olleet edistämässä Suomen Maataloustieteen Seura, Kuluttajatutkimuskeskus, Eurooppa-tiedotus ja monet kansalaisjärjestöt Martoista Bioturvayhdistykseen.

Neuvottelukunta toteuttaisi aidosti tehtävänsä järjestämällä tilaisuuksia, joissa annetaan mahdollisuus monenlaisten tutkimustulosten ja mielipiteiden esille tuomiseen ja antamalla kaikille mahdollisuus osallistua keskusteluun. Yhteistyö eri järjestöjen kanssa tilaisuuksien järjestämisessä olisi myös hedelmällistä. Ellei neuvottelukunnalla ole muuten halua tehtävän hoitamiseen tulisi sitä muistuttaa julkisesta roolistaan asetusmuutoksella.

Biotekniikan neuvottelukunnan toimikausi päättyy vuoden 2004 loppuun. Uuteen kokoonpanoon tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota hyvissä ajoin. Tarpeen olisi ottaa uuden neuvottelukunnan jäseneksi lisää alalle kriittisiä edustajia. Kriittisyys toisi realismia alan kehittämiseen. Bioturvayhdistys kyllä tarjoutuu jälleen jäseneksi. Olemmehan aktiivisimmin osallistuneet kriittiseen julkiseen keskusteluun geenitekniikasta.

Yhtä tärkeää on muuttaa neuvottelukunnan toiminnan prioriteettejä; erilaisia näkemyksiä torjuvasta aktiivisesti tiedottavaksi ja aidosti keskustelevaksi. Neuvottelukunnan tulisi järjestää useita alueellisia tilaisuuksia ympäri Suomea ja tiedottaa monipuolisesti. Tämä olisi oikea suuntaus avoimempaan eurooppalaiseen keskustelukulttuuriin ja paras tae biotekniikan hallitulle kehittämiselle.

Hannes Tuohiniitty, puheenjohtaja
Kansalaisten Bioturvayhdistys ry.

Katso myös Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Eero Yrjö-Koskisen kolumni STM:n roolista:
http://www.sll.fi/tiedotus/luonnonsuojelija/2004/nr6_sisalto.pdf