Tutkijat ovat toistuvasti vakuutelleet, ettei "geeniruokaa" tarvitse pelätä, sillä "geenejä on kaikessa ruuassa". Tämä vakuuttelu on yhtä relevantti kuin väite, ettei ydinvoimaan liity riskejä, sillä onhan atomeja koivuhaloissakin.
Toisaalta tämä väite antaa ymmärtää, että geenitekniikan kriitikot olisivat niin tyhmiä ja ymmärtämättömiä, että he pelkaisivät geenejä. Miksi tutkijat ampuvat ohi maalin ja käyvät pilkkaamaan kriittisiä argumentteja esittäneitä tällaisella väärällä todistuksella? Miksi ei vastata niihin argumentteihin, joita oikeasti on esitetty?
Pidän yliopiston virkamiesten esittämiä em. lausuntoja kansalaisia ja kansalaistoimijoita halventavina ja toivon, että jatkossa tällaisesta pidättäydytään.

Toinen yliopiston taholta esille tullut selkeästi kestämätön argumentti on kuultu Pharmingin geenilehmähankkeen puolustajilta. Mm. Savon Sanomissa 1.12.2000 olleessa jutussa geenilehmien oikeutusta perustellaan väitteellä, etteivät lehmät olennaisesti poikkea tavanomaisista, sillä niihin on siirretty "vain yksi geeni".
Kuinka on mahdollista, että henkilöt, joiden pitäisi ymmärtää hyvin perintötekijöiden toiminta, syyllistyvät perusteluissaan tällaiseen irrationaaliseen "numerologiaan". Tokihan jo lukiossa opitaan, että yhden geenin murto-osa, yksi emäsparikin, voi olla organismin olemassaolon kannalta ratkaiseva geenivirhe, joka voi aiheuttaa vakavia kehityshäiriöitä.

Yliopiston tutkijoiden taholta on myös vakuuteltu, ettei geenitekniikan keinoilla tehty kasvi- ja eläinjalostus ole mitään uutta, sillä perinteisenkin jalostuksen keinoin on muutettu perimää. Tällaisen väitteen kuullessaan herää kysymys ovatko väitteen esittäjät vailla ekologian ja evoluutiobiologian perustuntemusta vai onko kyse tahallisesta asioiden hämärtämisestä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kunniaksi maakuntamme tiedeinstituutiolle.
Perinteinen risteytyksiin ja valintaan perustuva jalostus pitäytyy kunkin lajin antamissa geneettisissä reunaehdoissa. Geenitekniikka, joka hylkää lajirajat edustaa laadullisesti toisenlaista teknologiaa ja siksi siihen liittyy myös uusia riskejä. Kun tuotetaan perimän perustalta aivan uudenlaisia organismeja, ei ole mitään varmuutta siitä kuinka nämä organismit ja niistä syntyvä eloperäinen aines tulee käyttäytymään. Näiden riskien hämärtäminen rinnastamalla geenitekniikka ja perinteinen jalostus on edesvastuutonta toimintaa.

Hyvät Kuopion yliopiston tutkijat. Tällä kirjelmällä en tahdo hyökätä arvokasta tieteellistä työtä ja toimintaa vastaan, pikemminkin puolustaa sitä. Toivon, että Kuopion yliopiston kiihkeimpien geenitekniikkaa ajavien tutkijoiden ylilyönnit ja asiattomat lausunnot ovat vain tilapäisiä horjahduksia hyvän tieteellisen tavan mukaisesta toiminnasta.

Geeniteknologia antaa mahdollisuudet muunnella, kirjoittaa uuteen uskoon, itseään Elämän Kirjaa, sitä geneettistä koodia, jota Äiti-Evoluutio on dna:n kromosominauhoihin ohjelmoinut jo satojen miljoonien vuosien ajan. Toisaalta on tunnustettava, ettemme nykyisellä tietämyksen tasolla osaa tätä kirjaa lukea. Tiede on vasta tavaamassa Elämän Kirjan geenisanoja.

Tässä tilanteessa tieteen tekijöiltä edellytetään erityisen suurta vastuullisuutta ja suurta moraalia. Olemme toivottoman vaarallisilla vesillä, jos alan tutkijoiden annetaan hämärtää julkista sanaa kestämättömillä ja propagandistisilla argumenteilla.

Hannu Hyvönen
FK, Kansalaisten Bioturvayhdistyksen pj
Iisalmi
hannu.hyvonen@bioturva.org

Lisälukemista tutkijoiden roolista gm-keskustelussa:
The Promise of Plant Biotechnology - The Threat of Genetically Modified Organisms
(Prof. Patrick Brown, University of California)