Ilmo Aroselle esitettiin alla olevat kysymykset, joihin hän vastasi yhdellä lausunnolla. Siksi kysymykset on lueteltu ensin ja Raision lausunto sen jälkeen.

Kysymykset:
1 a) Onko Raisiolla tällä hetkellä tuotannossa tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty geenimuunneltuja raaka-aineita?
b) Jos kyllä, mitä?
c) Jos ei, voisitteko muutamalla lauseella kuvata, miten varmistutte raaka-aineiden alkuperästä / muuntelemattomuudesta?
2 a) Onko Raisiolla tuotannossa tai myynnissä tuotteita, joiden valmistuksessa on muuten käytetty geenitekniikkaa, esim. gm-mikrobeja?
b) Jos, niin mitä tuotteita?
3 a) Voisitteko kertoa muutamalla lauseella lähitulevaisuuden panostuksistanne geenitekniikan avulla kehitettäviin elintarvikkeisiin?
b) Mikäli teette panostuksia, millaisin keinoin olette ajatelleet vakuuttaa kuluttajat tuotteiden ostajiksi?
c) Mikäli ette tee panostuksia ja linjauksenne on pidättäytyä geenitekniikan käytöstä, mihin asti tällainen linjaus on näillä näkymin voimassa?
4) Miten omalta osaltanne informoitte / aiotte tulevaisuudessa informoida kuluttajia geenitekniikan käyttöön / gm-raaka-aineiden käyttöön liittyvistä linjauksistanne?

Vastauslausunto (kysymykset 1-4)

Raisio Yhtymä Oyj on Elintarviketeollisuusliitto ry:n (ETL) jäsenenä sitoutunut sen laatimaan kannanottoon geenitekniikan käytöstä elintarviketuotannossa. Kyseinen kannanotto on ohessa liitetiedostona. Seuraavassa on lisäksi lyhyt tilannekatsaus Raisio Yhtymän tämänhetkisestä tilanteesta suhteessa geenitekniikan käyttöön.

Raisio Yhtymä Oyj jalostaa pääasiassa kotimaisia pellontuotteita (viljat, öljykasvit ja peruna). Näiden peltokasvien jalostuksessa on käytetty perinteisiä jalostusmenetelmiä. Tuontiviljat ja -rypsi ovat niin ikään perinteisin menetelmin jalostettu.

Merkittävin tuontiraaka-aine on soijapapu, josta jalostamme soijaöljyä ja -rouhetta. Käyttämämme soijapapu on edelleen perinteistä, non-GMO papua. Perinteisen soijan hankkimiseksi olemme luoneet oman erillisen, jäljitettävän hankintaketjun. Soijasta vaaditaan sekä alkuperätodistukset että kunkin toimituserän analyysitulokset, jotka osoittavat pavun olevan perinteisin menetelmin jalostettu.

ETL:n kannanotossa todetaan mm. ”Suomalaisen elintarviketeollisuuden mielestä kuluttajilla on oikeus tietää ostamansa elintarvikkeen ominaisuuksista kaikki oleellinen. Siksi elintarviketeollisuus kannattaa geenitekniikan käytön ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Merkinnöissä noudatetaan asiasta annettuja yleiseurooppalaisia säännöksiä. Näin vältytään tilanteilta, joissa yritykset antavat tietoa eri tavoin.” Tämä on myös Raisio Yhtymän kanta. Raisio Yhtymässä seuraamme geenitekniikan tutkimusta ja kehitystä jatkuvasti, sillä näemme, että geenitekniikan käyttöön sisältyy tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kuten ETL:n kannanotossa todetaan, tilanteet, jossa muuntogeenistä tai geenitekniikan avulla tuotettua raaka-ainetta käytetään, täytyy harkita tapauskohtaisesti.

Liite:

ELINTARVIKKEET JA GEENITEKNIIKKA
Suomen elintarviketeollisuus ja rehuteollisuus valmistavat laadukkaita ja turvallisia tuotteita, jotka täyttävät lakisääteiset velvoitteet. Geeniteknologian avulla luodaan uusia mahdollisuuksia tuottaa entistä parempia ja edullisempia tuotteita turvallisesti. Geeniteknologian avulla voidaan myös lisätä maatalous- ja elintarviketuotannon määrää. Hyöty tästä lankeaa jokaiselle kuluttajalle. Suomalainen elintarviketeollisuus tukee tällaista kehitystä ja haluaa osallistua aktiivisesti aiheesta käytävään keskusteluun.

Perinteisen jalostuksen tavoitteena on vuosikymmenien ajan ollut parantaa elintarvikkeita ja rehuja vaikuttamalla kasvien, eläinten ja mikrobien perimään. Uuden tekniikan tavoite on sama. Näin parannettuja tuotteita saadaan valmistaa ja markkinoida vasta sen jälkeen, kun turvallisuus on osoitettu hyväksymismenettelyjen mukaisesti. Turvallisuuden arviointi perustuu lopputuotteen elintarvike- tai rehuominaisuuksiin sekä kehittämisessä käytettävän tekniikan muihin mahdollisiin vaikutuksiin esim. ympäristön kannalta. Geenitekniikan käytön turvallisuuden arvioinnin yleisperiaatteet on määritelty EU:n geenitekniikkadirektiivissä, jonka vaatimukset on meillä toteutettu geenitekniikkalailla ja –asetuksella. Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden arvioinnille on lisäksi olemassa EU:n asetuksessa annetut omat erillisvaatimuksensa.

Elintarvikealueella geeniteknisen tutkimuksen yhtenä tavoitteena on edistää elintarvikkeiden alkutuotantoa tai parantaa maataloustuotteiden ominaisuuksia. Tällöin pystytään mm. lisäämään viljelykasvien satoisuutta tai taudinkestävyyttä, nopeuttamaan kypsymistä, parantamaan makua tai ravintoarvoa. Toinen jo vuosia käytetty geenitekniikan alue on tuotteiden valmistuksen helpottaminen tai ominaisuuksien parantaminen käyttämällä perinteisten menetelmien avulla tuotettujen entsyymien ohella geeniteknisesti parannetuista mikrobeista peräisin olevia entsyymejä.

Kuluttaja voi luottaa markkinoilla olevien tuotteiden turvallisuuteen. Tästä pitävät huolen valmistajan vastuu, lainsäädännön asettamat velvoitteet ja viranomaisvalvonta. Geenitekniikka on alue, joka herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Elintarviketeollisuuden mielestä avoin keskustelu kuluttajien kanssa on siksi erityisen tärkeää. Euroopan yhteisellä lainsäädännöllä voidaan lisätä kuluttajan luottamusta. Suomalaisen elintarviketeollisuuden mielestä kuluttajalla on oikeus tietää ostamansa elintarvikkeen ominaisuuksista kaikki oleellinen. Siksi elintarviketeollisuus kannattaa geenitekniikan käytön ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Merkinnöissä noudatetaan asiasta annettuja yleiseurooppalaisia säännöksiä. Näin vältytään tilanteilta, joissa yritykset antavat tietoa eri tavoin.

Suomalainen elintarvike- ja rehuteollisuus pyrkivät ensisijaisesti käyttämään perinteisesti jalostettuja raaka-aineita tuotannossaan ja tuotantomenetelmissään. Yritykset harkitsevat tapauskohtaisesti jokaisen tilanteen, joissa muuntogeenistä tai geenitekniikan avulla tuotettua raaka-ainetta käytetään.

Haastatteli: Asko Ali-Marttila