Kysymykset:
1) Biotekniikan neuvottelukunta on Valtioneuvoston asettama neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Sen tehtävänä on mm.

• seurata biotekniikkaa koskevaa kehitystä ja biotekniikan tutkimusta sekä biotekniikan terveys- ja ympäristövaikutuksia;
• edistää eettisten näkökohtien huomioonottamista biotekniikassa.

Voisitteko lyhyesti kuvata, miten BTNK on näiden tehtävien osalta toteuttanut tehtäväänsä?

Vastaus: BTNK:n toiminnasta saanee kuvan neuvottelukunnan verkkosivuilta www.biotekniikanneuvottelukunta.fi. Sieltä puuttuvat vielä viime vuoden toimintakertomus ja Geenitekniikka-tänään lehden erikoisnumero 2/2001, jonka aihe on ”Muuntogeeniset tuotantoeläimet - Mitä eettisen arvion tulisi sisältää?”. Postitan ne teille mielelläni.

2) Neuvottelukunta on tehnyt useita julkaisuja geenitekniikasta. Onko julkaistu myös jotakin materiaalia geenitekniikkaan liittyvistä riskeistä?

Vastaus: Neuvottelukunnan toimittamassa ”Geenitekniikka Suomessa”- julkaisussa ja ”Geenitekniikka-tänään”-lehden numeroissa, kuten myös neuvottelukunnan mietinnöissä on käsitelty myös riskikysymyksiä ja riskinhallintaa (kts. yllä mainittuja verkkosivuja).

3) Olette geenitekniikkakriitikoiden piirissä ollut jo vuosia tunnettu siitä, että valvotte ja ojennatte usein esim. geenitekniikasta kriittisesti kirjoittavia. Otatteko edelleen puhelimitse yhteyttä niihin tutkijoihin, jotka kirjoittavat aiheesta kriittiseen sävyyn? Katsotteko, että toimintanne tältä osin on sopusoinnussa puheenjohtajan roolinne kanssa?

Vastaus: Keskustelen usein ja mielelläni geenitekniikan kysymyksistä niin puhelimessa kuin muissakin yhteyksissä erilaisia intressejä ja arvoja edustavien henkilöiden kanssa, suhtautuvat he sitten geenitekniikkaan kriittisesti tai myötämielisesti. Katson tämän olevan sopusoinnussa neuvottelukunnalle asetuksessa annettujen tehtävien kanssa.

4) a) Kuinka monia geenimuunneltuja rokotteita Suomessa on kehitelty?
b) Kuinka suurin taloudellisin panoksin tätä kehittelyä on tehty?
c) Mitkä ovat olleet merkittävimmät rahoittajatahot?

Vastaus: Lyhyt vastaus kysymykseen on: ei yhtään, jos tarkoitetaan kliiniseen käyttöön tai edes ihmiskokeisiin asti edenneitä rokotteita. Tiedossani on kuitenkin mm. hanke kehittää geenitekniikkaa hyödyntävä ihmisrokote märkäistä aivokalvontulehdusta vastaan. Hanke on perustunut Kansanterveyslaitoksessa julkisilla varoilla tehtyyn perustutkimukseen. Tämän jatkona on ollut kohdennettua rokotekehitystä, jota ovat rahoittaneet SITRA, TEKES ja teollisuus. Lisäksi tiedän, että geenitekniikkaa ja molekyylibiologiaa on Suomessa käytetty ainakin HIV-rokotteen ja eläinrokotteiden kehittämiseksi sekä lukuisissa immunologisissa, bakteriologisissa ja virologisissa perustutkimushankkeissa, joiden tuloksia ehkä saatetaan myöhemmin hyödyntää rokotteiden kehittämiseksi. Minulla ei ole käytössäni tietoja mainitsemiini rokotekehittelyhankkeisiin käytetyn rahoituksen määrästä.

5) a) Miten geenimuunneltuja rokotteita on testattu verrattuna perinteiisiin rokotteisiin?
b) Pidättekö (tällaista) testausta riittävänä?

Vastaus: Euroopan unionissa kaikkien geenitekniikalla valmistettujen rokotteiden turvallisuutta valvoo Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA, European Medicines Evaluation Agency, Lontoo), jolta tulee hakea käyttö- ja markkinointilupaa. Vaadittavat testit ja tutkimukset riippuvat suuresti rokotteen koostumuksesta ja luonteesta; ne sisältävät tutkimuksia, selvityksiä ja testejä sekä rokotteen tehokkuudesta että turvallisuudesta. Tehokkuuden ja turvallisuuden kriteerit ovat tiukat ja riittävät.

6) Onko gm-rokotteita jo harkittu Suomen rokotusohjelmaan?

Vastaus: Suomessa on jo myynnissä yksi geenitekniikalla tuotettu rokote. Se on hepatiitti-B-rokote, jota suositellaan tiettyjen riskiryhmien rokottamiseen tarttuvan maksatulehduksen ehkäisemiseksi. Euroopan unionissa on lisäksi markkinointilupa geenitekniikkaa hyväksi käyttäen valmistetulle hinkuyskärokotteelle ja kolmelle eläinrokotteelle, joilla rokotetaan porsaita (ripulitautia vastaan), sikoja (Aujeszky-virustautia vastaan, jota ei ole Suomessa) ja kettuja (vesikauhua vastaan). Nämä rokotteet eivät ole myynnissä Suomessa. Niitä tuottavien yritysten mahdollisista aikomuksista hakea rokotteilleen myyntilupaa Suomen Lääkelaitokselta ei ole tietoa.

7) a) Kuinka monen gm-rokotteen kehitystyössä olette itse ollut mukana?

Vastaus: Olen ollut ja olen edelleen mukana kahdessa hankkeessa, joissa käytetään geenitekniikkaa ja joiden ensisijainen tavoite on uuden rokotteen kehittäminen.

b) Millaisia kaupallisia tuloksia teidän ja työryhmienne kehittelytyö on tuottanut?

Vastaus: Toistaiseksi ei ole kaupallista tuotetta

c) Montako rokotepatenttia tai patenttihakemusta teillä / työryhmillänne on?

Vastaus: Olen tutkimusryhmän muiden jäsenten kanssa keksijänä kahdessa patenttianomuksessa. Toinen näistä on myönnetty (ns. patenttiperhe) ja toinen anomus on rauennut. Minulla tai tutkimusryhmälläni ei ole omistusoikeutta myönnettyyn patenttiin.

8) a) Eri puolilla Eurooppaa (mm. Englannissa) keskustellaan kiivaasti rokotteiden turvallisuudesta. Katsotteko, että tällainen keskustelu olisi tarpeen myös Suomessa?

Vastaus: Minä toivon keskustelua erityisesti siitä, miten rokotteiden käytöllä ja uusien rokotteiden kehittämisellä voitaisiin parhaiten ehkäistä vaikeita infektiotauteja. Avoin keskustelu, johon eri näkemyksiä ja arvoja omaavat tahot osallistuvat, on omiaan hahmottamaan oikeat mittasuhteet sekä rokotteilla saavutetulle terveyden edistämiselle, että rokotteiden todennetuille haittavaikutuksille. Keskustelu antaa myös mahdollisuuden punnita eri osapuolten arvolähtökohtia.

b) Jos, niin pidättekö www.bioturva.org/rokotus -sivuja sopivana avauksena aiheeseen?

Vastaus: En pidä.

c) Jos ette, niin kertokaa miksi ette?

Vastaus: Sivujen kirjoittaja esittää kapean, vinoutuneen ja peräti virheellisen näkemyksen rokotuksista. Hän ummistaa täysin silmänsä kaikille niille lukuisille ja mittaville tutkimuksille, kuten myös käytännön rokotuksista kertyneelle tiedolle, jotka osoittavat rokotusten merkityksen ja menestyksen infektiotautien torjunnassa ja aivan erityisesti lasten terveydentilan ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Olen huolissani siitä, että nämä sivut luettuaan joku saattaisi jättää lapsensa rokottamatta ja siten altistaisi heidät vakaville taudeille.

Esitän järjestönne edustajille avoimen kutsun Kansanterveyslaitokseen keskustelemaan
rokotekysymyksistä yhdessä laitoksen muidenkin rokoteasiantuntijoiden kanssa.

9. Sopiiko teille, että lyhyesti kommentoimme haastatteluanne? (Luonnollisesti saatte itse mahdollisuuden halutessanne kommentoida kommentointiamme.)

Vastaus: En anna suostumustani kommentoida vastauksiani, mutta viittaan edellä olevaan kutsuun
jatkokeskustelufoorumina.

Haastattelija: Asko Ali-Marttila