Kysymyksemme ovat:
1) Voisitteko kertoa hieman linjauksenne taustoista.
a) Ketkä ovat olleet päävastuussa strategian luonnostelussa?
Vastaus: a) MMM maatalousosaston bio- ja geenitekniikkastrategiaa oli valmistelemassa osaston työryhmä, jonka puheenjohtaja oli maatalousneuvos Mirja Suurnäkki ja sihteerinä toimi erikoistutkija Leena Hömmö. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki maatalousosaston yksiköt sekä kasvinjalostajanoikeustoimisto.

b) Mitkä ovat olleet heidän päätietolähteensä päädyttäessä näin myönteiseen suhtautumiseen geenitekniikkaa kohtaan?
Vastaus: b) Päätietolähteinä olivat nykyinen lainsäädäntö ja voimassa olevat sopimukset, keskeiset luonnontieteiden alan tiedelehdet ja biotieteellisissä julkaisusarjoissa ilmestyneet tutkimukset sekä kolme tilattua erillisselvitystä, jotka käsittelevät 'Bio- ja geenitekniikan eettisiä kysymyksiä' (TY, Veikko Launis), 'Geenitekniikan ja muuntogeenisen ruuan taloudellisia vaikutuksia Suomen elintarvikeketjussa' (MTTL, Meri Virolainen ja Jyrki Niemi) sekä 'Siirtogeenisiä tuotantoeläimiä ja niiden mahdollisia ympäristövaikutuksia Suomessa' (MTT, Johanna Vilkki, Tiina Pitkänen, Juha Kantanen ja Kari Elo). Lisäksi työryhmä kävi läpi ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä lehdistön keskustelumateriaalia. Sekä strategia että erillisselvitykset kirjallisuusviitteineen ovat luettavissa MMM www-sivuilla, osoitteessa: http://www.mmm.fi/maatalous/Bio_geenitekniikka/b_g_tutkimukset.html.

2) Yllä mainitussa uutisessa pistää erityisesti silmään, että oletatte geenitekniikan parantavan maatalouden kannattavuutta ja toisaalta tuovan markkinoille edullisempia tuotteita.

a) Miten näitä asioita on strategiassanne arvioitu?
Vastaus: Koska kyseessä on kehittyviä tutkimus-, jalostus- ja tuotantomenetelmiä koskeva strategia, on pääpaino asetettu periaatteisiin, joiden pohjalta esille tuleviin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa. Keskeinen periaate ja lähtökohta on kirjattu muotoon:
'Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö maatalous- ja elintarviketuotannossa on yksi niistä mahdollisuuksista, joilla voidaan edistää ja luoda uusia toimintaedellytyksiä maa- ja elintarviketaloudelle.'
Tällaisen kehityksen edellytyksinä nähdään mm. se, että menetelmiä käytetään hallitusti, avoimesti ja tehokkaasti valvoen. Riskien hallinnassa noudatetaan varovaisuusperiaatetta. Ihmisten, eläinten ja ympäristön turvallisuus sekä kuluttajien tiedonsaannin turvaaminen kaikissa oloissa on perusedellytyksenä menetelmän käytölle.

b) Miten kustannuslaskelmissa on huomioitu esim. Euroopassa vaaditun gm- ja ei-gm aineosien erillään pitämisen mukanaan tuomat kustannukset ja kenen vastuulle nämä kustannukset strategiassanne tulevat?
Vastaus: Taloutta käsittelevässä erillisselvityksessä on alustavasti päädytty ajatukseen, että jalostamalla (geenitekniikan avulla) kasvilajikkeiden viljelyominaisuuksia, kuten ns. ensimmäisen aallon tuotteissa, ei Suomen oloissa lisätä viljelyn kannattavuutta, vaan mahdollinen hyöty siirtyy pääasiassa muille elintarvikeketjun osapuolille. Terveellisyyden tai laadun suhteen jalostetut ns. toisen aallon tuotteet saattavat antaa mahdollisuuksia joillekin viljelijöille, mikäli kuluttajat tuotteet hyväksyvät.

3) Ministeriönne on toisaalla visioinut luomutuotannon kasvavan merkittäväksi osaksi suomalaista maataloutta. Yhdysvalloista saatujen kokemusten mukaan on kuitenkin selvää, että gm-viljelmien kanssa samoilla alueilla ei voi pitkällä tähtäimellä harjoittaa säädökset täyttävää luomutuotantoa. Myös perinteisen ja integroidun tuotantomme maine puhtaan ruoan tuottajana saattaa kärsiä.

a) Miten arvioitte linjauksestanne mahdollisesti seuraavien päätösten vaikuttavan suomalaisen luomutuotannon markkinanäkymiin?
Vastaus: Mitään päätöksiä ei maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategian pohjalta ole vielä tulossa. Suomalaisen luomutuotannon tulevaisuus ja markkinanäkymät riippuvat luomutuotteiden kysynnän ja markkinoiden kehityksestä.

d) Minkä arvoiseksi kaiken kaikkiaan olette arvioineet gm-viljelyyn panostamisen mukanaan tuoman imagohaitan?
Vastaus: Mikäli STT:n uutisesta on saanut käsityksen, että MMM olisi panostamassa gm-viljelyyn tässä vaiheessa, kun tutkimustakin kaikilla tasoilla tarvitaan lisää, on uutisessa ollut virhe.

4) Valtaosa suomalaisista ja eurooppalaisista kuluttajista suhtautuu edelleen geenitekniseen tuotantoon erittäin kriittisesti. Aikooko ministeriö nyt ryhtyä myös asennekasvatukseen - vai millä tavoin ajattelitte tämän asian korjata?
Vastaus: MMM:n kannalta on tärkeää saada asiallinen ja moniarvoinen keskustelu käyntiin aiheesta, jota ei vielä ole riittävästi maassamme käsitelty.

5) Voisitteko vielä lyhyesti kertoa
a) ketkä ovat yleisesti ministeriönne käyttämät tärkeimmät asiantuntijat arvioidessanne suhtautumistanne geenitekniikkaan?
Vastaus: MMM käyttää tutkimuksen (sekä yliopisto- että tutkimuslaitokset) ja kuluttajajärjestöjen sekä viljelijäjärjestöjen asiantuntemusta kehittäessään koko hallinnonalan bio- ja geenitekniikkastrategiaa. Tähän liittyen tehdään myös EU-komission aloitteesta paljon asiaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka ovat ministeriön virkamiesten käytettävissä.

b) mitkä ovat ministeriön päälähteet geenitekniikkaan liittyvän kriittisen tiedon hankinnassa?
Vastaus: MMM pyrkii seuraamaan ja osallistumaan kriittiseen asialliseen kansalaiskeskusteluun sekä lehdistössä että julkisissa keskustelutilaisuuksissa - sekä Suomessa että ulkomailla. MMM seuraa myös gm-organismien käyttöön kriittisesti suhtautuvien kansalaisjärjestöjen (NGO:t) tuottamaa asiallista keskustelumateriaalia.

Haastattelija: Asko Ali-Marttila

Haastattelijan kommentti: Ilkka Ruska vastasi lomakaudesta huolimatta viivyttelemättä. Ruska oli tähänastisista virkamieshaastatelluista selvä ykkönen myös avoimuudessa. Vastaukset varsinkin ensimmäisiin kysymyksiin olivat hyvin asiaa selventäviä.