Gm-kenttäkoealueiden sijainnit
Geenitekniikan lautakunnan päätös ja
Bioturvayhdistyksen valitus KHO:lle
7.2.2002

1. Gtlk:n päätös
2. Valitus KHO:lle
3. Gtlk:n vastine
4. Vastaselitys
5. HHO:n, KHO:n ja oikeuskanslerin päätökset

Geenitekniikan lautakunnan päätös

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Geenitekniikan lautakunta
Helsinki 19.10.2000

ASIA: TIETOJEN LUOVUTUS

Geenitekniikan lautakunta on tänään tekemällään päätöksellä päättänyt, että Teille annetaan tieto ilmoituksen B/FF97/6MB ja ilmoituksen B/FI/99/2MB koealueen tarkasta sijainnista. Ilmoituksen B/FF97/6MB kenttäkoe on loppunut ja toiminnanharjoittaja ei ole ilmaissut salassapitotahtoansa. Ilmoituksen B/FF99/2MB kenttäkoe on loppunut viikolla 39 / 2000 ja toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että tarkka sijainti ei ole salassapidettävää tietoa kokeen loppumisen jälkeen. Oheistettuna ovat kopiot kartoista, joista koealueiden tarkka sijainti ilmenee.

Geenitekniikan lautakunta on tänään tekemällään päätöksellä päättänyt, että ilmoitusten B/FF97/2MB, B/FF99/3MB, B/FI/00/IMB, B/FVOO/IMA ja B/FI/00/2MB koealueiden tarkka sijainti on salassapidettävää tietoa viranomaisten julkisuudesta annetun lain 24 §:n 21 kohdan perusteella. Alueilla kasvatettavat kasvit ovat tutkimuksen perusaineistoa. Ei ole myöskään ilmeistä, että tiedon antaminen ei aiheuta tutkimustyön suorittamiselle haittaa. Toiminnanharjoittajat ovat myös ilmaisseet salassapitotahtonsa kyseisen tiedon osalta.

Koealueen kanssa saavat olla tekemisissä ainoastaan tietyt, nimetyt henkilöt. Muiden kulkeminen koealueella voi vaarantaa koejärjestelyt sekä aiheuttaa virheellisiä tutkimustuloksia. Ulkopuolisten mahdollinen käynti koealueella saattaa lisätä riskiä GMO:n leviämisestä. Lisäksi kenttäkokeen valvonta vaikeutuu.

Valitusosoitus on liitteenä.
Puheenjohtaja Pirjo H. Mäkelä
Pääsihteeri Irma Salovuori


Asko Ali-Marttila, tiedottaja
Kansalaisten Bioturvayhdistys
Helsinki 1.12.2000

Korkein Hallinto-oikeus
Unioninkatu 16
00130 Helsinki

Asia: Valituskirjelmä Geenitekniikan lautakunnan päätöksestä

Haemme muutosta oheiseen Geenitekniikan lautakunnan 19.10.2000 tekemään päätökseen, jossa lautakunta kieltäytyy antamasta tietoomme ympäristöriskejä sisältävien geenimuunneltujen kasvien kenttäkokeiden sijaintipaikkoja. Kuten päätöksestä ilmenee, Geenitekniikan lautakunta esittää, että ilmoitusten B/FI/97/2MB, B/FI/99/3MB, B/FI/00/1 MB, B/FI/00/1MA ja B/FI/00/2MB tarkka sijainti olisi salassa pidettävää tietoa.

Geenitekniikkalautakunta on soveltanut asiassa julkisuuslain 24 §:ssä olevia asiakirjan salassapitoperusteita, vaikka mainittua säännöstä sovelletaan lainkohdan mukaan vain "jollei erikseen toisin säädetä". Geenitekniikkalaissa on asiaa koskeva erityissäännös, jonka mukaan salassa pidettävänä tietona ei pidetä geenitekniikalla muunnettujen organismien käytön paikkaa koskevia tietoja (32 § 2 mom. 2-k). Lautakunta on siten soveltanut kokonaan väärää säännöstä ja jättänyt oikean säännöksen huomiotta.

Eduskunnan tahto asiassa on harvinaisen selvä. Selvyyttä lisää vielä se, että mainitun 32 §:n 1 momentin säännös vastaa osin geenitekniikkalautakunnan soveltaman julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 21-kohtaa. Geenitekniikkalaissa olevien poikkeusten tarkoituksena on korostaa erikseen, mitä tietoja ei ainakaan saa salata kansalaisilta. Nämä ovat juuri niitä tietoja, joita lautakunta kieltäytyy luovuttamasta.

Asian yhteydessä tulisi mielestämme huomioida myös seuraavat seikat:

  1. Koska geenimuunneltujen kasvien kenttäkokeisiin sisältyy aina jonkinasteinen ympäristöriski ja pölyttymisvaara, on ilmeisen tärkeää, että kenttäkoealueista voivat saada tiedon ainakin niiden sijainnista kiinnostuneet naapurit ja lähialueen tilat. Yhdistyksemme on saanut kyselyitä koealueiden sijainnista sekä kyseisille paikkakunnille muuttoa harkitsevilta, että lähiseutujen luomuviljelijöiltä. Tässä yhteydessä Geenitekniikan lautakunnan päätöksen toiseksi viimeinen lause on hyvin merkillepantava. Siinä kun myönnetään, että GMO:n leviämisriski on jo nyt olemassa.
  2. Geenitekniikan lautakunnan selitys koealueiden vaarantamisesta on huonosti perusteltavissa ja asian voi nähdä juuri päin vastoin: kun koealueista avoimesti ja asiallisesti tiedotetaan, voidaan paremmin varmistua siitä, että alueilla ei tahattomasti kuljeta. Geenitekniikan lautakunnan kieltäytyminen tietojen luovutuksesta on huonosti perusteltu myös sikäli, että lautakunta valvojana asettuu näin valvottavansa (toiminnanharjoittajan) eikä suojeltavansa (kansalaisten) puolelle.

Liitteet: Geenitekniikan lautakunnan päätös ja selvitys valitusajan alkamisajankohdasta

Kunnioittavasti:
Asko Ali-Marttila


SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Geenitekniikan lautakunta
Helsinki 22.1.2001

Korkein hallinto-oikeus

Viite: Lausuntopyyntönne 14.12.2000, Dno 3347/1/00

Asia: LAUSUNTO KANSALAISTEN BIOTURVAYHDISTYKSEN VALITUKSEN
JOHDOSTA

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt geenitekniikan lautakunnalta lausuntoa Kansalaisten Bioturvayhdistyksen valituksen johdosta. Valitus koskee geenitekniikan lautakunnan 19.10.2000 tekemää päätöstä, jossa eräiden tutkimus- ja kehittämiskokeiden (tarkoituksellinen levittäminen) koepaikkojen tarkka sijainti katsotaan salassa pidettäväksi tiedoksi (liite l).

Tietojen salassapito

Julkisuuslain (621/1999) 24 §:n 1 momentin kohdan 21 mukaan "Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä ... asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä tai niiden arviointia, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta opinnäytetyön, tutkimuksen tai kehittämistyön suorittamiselle taikka niiden hyödyntämiselle tai sen asianmukaiselle arvioinnille tai tutkijalle taikka tutkimuksen tai kehittämistyön toimeksiantajalle haittaa". Geenitekniikkalain (377/1995) 32 §:n mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muun muassa toisen liike- ja ammattisalaisuudesta, on pidettävä salassa. Sama koskee asiakirjoja, joista tiedon antaminen saattaisi myöhemmin estää tutkimus- tai kehittämistyötä suorittavaa saamasta teollisoikeudellista suojaa tai vaarantaisi tarkastuksen tai valvontatoimen toteuttamisen. Poikkeuksena edellisestä ovat kuitenkin tiedot (geenitekniikkalaki 32 § 2 momentti), jotka koskevat muun muassa geenitekniikalla muunnettujen organismien käytön paikkaa, tarkoitusta, laajuutta ja seurantaa koskevia tietoja. Suomen geenitekniikkalaki perustuu geenitekniikalla muunnettujen organismien tarkoituksellista levittämistä koskevilla osiltaan direktiiviin 90/220/ETY (liite 2). Kyseisen direktiivin 19 artikla ja sen kanssa yhdenmukaisesti geenitekniikkalaki edellyttävät, että toimivaltainen viranomainen - tässä tapauksessa geenitekniikan lautakunta - ei saa ilmaista kolmansille osapuolille direktiivin perusteella ilmoitettuja luottamuksellisia tietoja ja viranomaisen on suojattava saatuihin tietoihin liittyviä immateriaalioikeuksia. Ilmoittaja voi tekemistään ilmoituksista osoittaa ne tiedot, jotka ilmoittaja edellyttää pidettävän luottamuksellisilla. Artiklassa 19 säädetään toisaalta, että eräitä tietoja ei missään tapauksessa saa pitää luottamuksellisina. Yksi tällainen tieto on GMO:n levittämispaikka. Komissio on laatinut soveltamisohjeen XF621/91-fin, jossa levittämispaikan osalta todetaan seuraavasti: "Depending on the type of release, this could be the settlement where the site is (if a small plot in a town/village or attached to a specific installation), the bordering village(s) (if it is a field release in the middle of the countryside) or countries/regions (for the sale/testing of a product). ... " (liite 3.) Hallituksen esityksessä eduskunnalle geenitekniikkalaiksi todetaan yksityiskohtaisissa perusteluissa, jotka perustuvat edellä mainittuun soveltamisohjeeseen, pykälän 32 § kohdan 3) osalta: "Ilmoituksessa ilmoitettu suljetun käytön paikka ja tarkoituksellisen levittämisen maantieteellinen sijainti olisivat pääsääntöisesti julkisia tietoja."

Edellisen mukaan salassa pidettävänä tietona ei voida pitää asutusaluetta/yhteisöä (paikkakunta, maantieteellinen sijainti) (engl. settlement), jossa geenitekniikalla muunnetun kasvin tms. koepaikka sijaitsee. Sen sijaan soveltamisohjeen mukaan tutkimus- ja kehittämiskokeen (tarkoituksellisen levittämisen) koepaikan yksityiskohtaista tarkkaa sijaintia (engl. site) ei pidetä julkisena tietona.

Lautakunnan salassapitoa koskeva päätös 19.10.2000

Geenitekniikan lautakunta on pitänyt edellä sanotun perusteella julkisena tietoa kaikista paikkakunnista (engl. settlement), joilla Suomessa tehtävien tutkimus- ja kehittämiskokeiden koealueet sijaitsevat. Kansalaisten Bioturvayhdistykselle on toimitettu tiedot paikkakunnista 1. 8.2000 (liite 4) ja 20.9.2000. (Liite 5)

Päätöksessä, jota valitus koskee, geenitekniikan lautakunta sen sijaan on katsonut viiden tutkimus- ja kehittämiskokeen koepaikkojen tarkkojen sijaintien (engl. site) olevan salassa pidettävää tietoa. Kaikki toiminnanharjoittajat, joiden ilmoitukset ovat valituksen kohteena, ovat edellyttäneet tarkkojen paikkaa koskevien tietojen pitämistä salaisina.

Valituskirjelmässä esitetyt muut väitteet

1) Kansalaisten Bioturvayhdistys esittää, että ympäristöriskin takia olisi kenttäkoealueiden naapureiden ja lähitalojen asukkaiden saatava tieto kenttäkoealueista.

Tutkimus- ja kehittämiskokeissa käytetään aina suojatoimenpiteitä kasvien siitepölyn, siementen tai muun lisääntymiskykyisen materiaalin ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi geenitekniikalla muunnettujen puiden ei ulkona tapahtuvien tutkimusja kehittämiskokeiden aikana anneta lainkaan kukkia, mikä estää risteytymisen luonnonpuiden kanssa. Tutkimus- ja kehittämiskokeissa, joita valitus koskee, on käytetty seuraavia geenitekniikalla muunnettuja lajeja: kuusi, mänty, koivu ja tupakka sekä Rhizobiumjuurinystyräbakteeri. Käytössä ei siis ole yhtään sellaista kasvilajia, joka edes teoriassa voisi risteytyä jonkin Suomessa viljeltävän peltokasvin kanssa ja aiheuttaa ongelmia lähiseudun viljelmille. Geenitekniikan lautakunta korostaa, että kaikkien tutkimus- ja kehittämiskokeiden hyväksymisen lakiin perustuva edellytys on, "ettei tutkimus- ja kehittämiskokeen suorittamisesta ilmeisesti aiheudu vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle" (geenitekniikkalaki 18 §).

2) Kansalaisten Bioturvayhdistys esittää, että lautakunnan selitys koealueiden vaarantamisesta on huonosti perusteltu ja esittää, että avoimella tiedotuksella voidaan varmistua siitä, että alueilla ei tahattomasti kuljeta.

Useimmat valituksessa mainituista koealueista sijaitsevat aidatulla alueella, ja osa kokeista tehdään myös kasvihuoneissa. Näin ollen kenenkään ulkopuolisen ei pitäisi tahattomasti joutua kosketuksiin kokeissa käytettävien geenitekniikalla muunnettujen organismien kanssa. Tarkkojen koepaikkojen sijaintia koskevien tietojen luovuttaminen ulkopuolisille saattaisi vaikeuttaa kokeiden häiriötöntä suorittamista ja aiheuttaa geenitekniikalla muunnettujen organismien valvomatonta leviämistä koealueen ympäristöön. Tämä puolestaan estäisi 32 §:n mukaisen valvontatoimen tarkoituksen toteuttamista ja saattaisi myös estää tutkimus- ja kehittämistyötä suorittavaa tekemästä riittävällä luotettavuudella geenitekniikkalain nojalla hyväksyttyä tutkimusta.

3) Julkisuuslaki /geenitekniikkalaki

Vaikka lautakunta on viitannut päätöksessään julkisuuslain 24 §:n 1 momentin kohtaan 2 1, päätöksen asiallinen sisältö perustuu, kuten edellä on todettu, geenitekniikkalain 3 2 §:n tulkintaan. Viittauksella julkisuuslakiin ei siten ole vaikutusta päätöksen lopputulokseen, koska sekä geenitekniikkalain 32 § ja julkisuuslain 24 § 1 momentin 21 kohta ovat sisällöltään periaatteessa samanlaisia.

4) Geenitekniikan lautakunnan puolueettomuus

Geenitekniikan lautakunta pitää väitettä siitä, että lautakunta asettuisi valvojana valvottavansa puolelle, perusteettomana. Geenitekniikan lautakunta on tehtävissään noudattanut hyvän hallintokäytännön edellyttämää tasapuolisuutta eikä riippumattomana viranomaisena ole asettunut missään yhteydessä valvottavansa puolelle.

Lautakunnan kanta

Edellä sanotun perusteella geenitekniikan lautakunta katsoo, että tiedot valituksen kohteena olevista koepaikoista on ilmoitettu valittajalle geenitekniikkalain edellyttämässä laajuudessa ja myös muilta osin geenitekniikan lautakunta pitää Kansalaisten Bioturvayhdistyksen valitusta siten aiheettomana.

Puheenjohtaja Pirjo H. Mäkelä
Pääsihteeri Irma Salovuori

Liitteet
Liite 1. Geenitekniikan lautakunnan päätös ja sen perusteena oleva muistio 
Liite 2. Direktiivi 90/220/ETY
Liite 3. Komission soveltamisohje XI/621/91
Liite 4. Varatuomari Mikko Vartiaiselle (Kansalaisten Bioturvayhdistys) osoitetussa kirjeessä 1. 8.2000 liitteenä ollut luettelo "Kotimaiset tutkimus- ja kehittämiskokeet".
Liite 5. Sähköpostiviesti Asko Ali-Marttilalle 20.9.2000.


Korkeimmalle hallinto-oikeudelle

Viite: Vastaselityspyyntönne 3347/1/00
Asia: Vastaselitys geenitekniikkalautakunnan lausunnon johdosta

Kansalaisten bioturvayhdistys esittää kunnioittavasti geenitekniikkalautakunnan lausunnon johdosta seuraavan:

1. Yhdistyksen vastaus

Yhdistys katsoo, että sen tekemä valitus tulisi hyväksyä valituksessa esitetyin perustein. Geenitekniikkalautakunnan lausunto osoittaa, että lautakunta on jättänyt ottamatta huomioon perustuslain turvaaman asiakirjojen julkisuutta koskevan kansalaisten perusoikeuden ilman laissa säädettyä perustetta.

2. Julkisuudesta perusoikeutena

Julkisuusperiaatteeseen pohjautuvaa tiedonsaantioikeutta koskevan Suomen perustuslain 12.2 §:n mukaan viranomaisten asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömistä syistä lailla rajoitettu.

Säännös sisältää sekä julkisuutta koskevan pääsäännön (asiakirjat ovat julkisia, ellei lailla toisin säädetä) että kvalifikaatiolausekkeen (julkisuutta saa rajoittaa vain välttämättömistä syistä). Tietojen saatavuuden merkittävyyttä korostavat myös perustuslain mukaiset vaali- ja osallistumisoikeudet ja niiden edistämisvelvoite.

Julkisella vallalla on velvollisuus turvata ja edistää perusoikeuksien toteutumista. Hallintoviranomaisen ja tuomioistuimen harkitessa asiakirjojen julkisuutta yksittäistapauksessa tämä merkitsee korostunutta rajoitussäännösten täsmällisyyden ja lakitasoisuuden vaatimuksen huomioon ottamista. Kun perusoikeusmyönteinen lain säännöksen tulkinta voi olla mahdollista jopa lain sanamuotoa vastaan, on se välttämätöntä silloin, kun säännöksen sanamuoto tukee perusoikeuden toteutumista.

3. Perusoikeusmyönteisestä tulkinnasta

Geenitekniikkalautakunta on vedonnut ensin päätöksessään asiakirjojen julkisuutta sääntelevään yleislakiin ja myöhemmin lausunnossaan geenitekniikkalakiin.

Erityissäännöksillä julkisuus voidaan määritellä julkisuuslaista poikkeavasti joko niin, että salassapitovelvoite on laajempi tai että julkisuuslain mukaan muutoin salassa pidettävä informaatio onkin julkista.

Geenitekniikkalain 32 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta. Säännöksen 1 momentissa suojataan perustelujen mukaan erityisesti tutkimus- ja kehitystyötä. Vastaava säännös sisältyy julkisuuslain 24.1 §:n 21-kohtaan kuten geenitekniikkalautakunta lausunnossaan toteaa. Kun erityislain 32.1 §:n säännös vastaa julkisuuslain säännöstä, sillä ei ole laajennettu tai supistettu julkisuuslain mukaista julkisuutta. Sekä yleis- että erityislailla on siis tältä osin rajoitettu välttämättömien syiden johdosta perusoikeutta.

Näistä oikeusohjeista ei kuitenkaan ole asiassa kysymys. Geenitekniikkalain 32 §:n 2 momenttiin sisältyy erityissäännös, jota sovelletaan 1 momentin ja julkisuuslain asemasta. Perusoikeuden rajoitusta ei siis sovelleta 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja asiakirjojen julkisuutta koskeva perustuslain pääsääntö tulee tältä osin sovellettavaksi.

Geenitekniikkalain 32.2 §:n 3-kohdan mukaan salassapidettävinä tietoina ei pidetä geenitekniikalla muunnettujen organismien käytön paikkaa (ruotsiksi "platsen för användning"), tarkoitusta, laajuutta ja seurantaa koskevia tietoja.

Yhdistys on pyytänyt geenitekniikkalautakunnalta muunnettujen organismien käytön paikkaa koskevia tietoja. Lautakunta on kieltäytynyt täyttämästä pyyntöä ja ilmoittanut antavansa tiedon vain asianomaisesta (paikka)kunnasta. Perustelunaan lautakunta ilmoittaa nyt, että päätös perustuu päiväämättömään ja allekirjoittamattomaan englanninkieliseen asiakirjaan XI/621/91-fin, jonka se väittää olevan komission laatima soveltamisohje direktiivin 90/220/ETY tulkinnasta. Tältä osin yhdistys esittää seuraavan:

i) Suomen kielen sanakirjan (Gummerus 1994) mukaan:

Paikka 1. seutu, tila, kohta Kesämökkimme on hyvin rauhallisella paikalla…..Sienipaikka. Marjapaikka….

ii) Suomen perustuslakia ja erityislainsäädäntöä tulee ilmeisesti sanamuodon lisäksi tulkita siten, että yhteisöoikeuden ja direktiivin tarkoitus otetaan huomioon. Direktiivissä käytetään tältä osin ilmaisua "levittämispaikka" ja "location" (sanakirjan mukaan: "asema, paikanmääritys, paikka, sijainti, sijaintipaikka").

iii) Direktiivin johdantotekstissä todetaan mm. seuraavaa:

"---- sekä katsoo, että
-------------
ilmoitukseen on sisällyttävä tekniset tiedot sisältävä asiakirja, johon kuuluu ympäristöön kohdistuvien vaarojen täydellinen arviointi, asianmukaiset turva- ja hätätoimenpiteet, ja tuotteiden osalta niiden käyttöä koskevat tarkat ohjeet ja ehdot, sekä suunnitellut merkinnät ja pakkaus,

ilmoituksen tekemisen jälkeen GMO:eja ei saa tarkoituksellisesti levittää ympäristöön, ellei tätä koskevaa lupaa ole saatu toimivaltaiselta viranomaiselta,

toimivaltainen viranomainen saisi myöntää luvan vasta varmistauduttuaan levittämisen olevan turvallista ihmisten terveydelle ja ympäristölle,

joissakin tapauksissa saattaa olla asianmukaista kuulla yleisön mielipidettä GMO:ien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön,
--------------

Näkemyksemme mukaan direktiiviin ja geenitekniikkalakiin sisältyvät poikkeukset asiakirjojen salassapitämisestä (salassapito on ilmeisesti edelleen yhteisöoikeudessa pääsääntö) liittyvät esimerkiksi juuri vaikutusten ja turvallisuuden arviointiin ja yleisön kuulemismahdollisuuteen. Termin "levittämispaikka" tai "location" ainoa tähän tarkoitukseen soveltuva merkitys rinnastuu pikemminkin esimerkiksi "sienipaikkaan" kuin Tuusulan kuntaan.

iv) Yhteisöoikeuden tulkintaan on perinteisesti liitetty yksinomaan sellaisia tavoitteita ja arvostuksia, jotka liittyvät elinkeinoelämän etuihin. Myös useat julkisuuslainsäädännössä olevat salassapitoperusteet liittyvät niihin välttämättömiin syihin, joiden perusteella elinkeinoelämän etu syrjäyttää asiakirjojen julkisuutta koskevan perusoikeuden. Direktiivin ja geenitekniikkalain luettelo tiedoista, joita "ei missään tapauksessa saa pitää luottamuksellisina" (sanatarkka lainaus 19.4 artiklasta), on tältä osin hyvin poikkeuksellinen säännös. Kysymys on kansalaisyhteiskunnan ja läpinäkyvyyden hyväksi nimenomaisesti säädetystä poikkeuksesta yhteisön normaaleihin menettelytapoihin. Elinkeinoelämän etuihin viittaaminen on toisin sanoen tässä tapauksessa yhteisöoikeuden vastaista.

v) Tältä osin on kiinnostavaa, että lautakunta vetoaa siihen, että "kaikki toiminnanharjoittajat ovat edellyttäneet tarkkojen paikkaa koskevien tietojen pitämistä salaisina." Yhdistys ei kiistä tätä väitettä millään tavoin. Epäilemättä elinkeinonharjoittajilta nimenomaan kysyttäessä saadaan sama vastaus myös useissa muissakin tilanteissa, joissa perustuslain turvaamaan perusoikeuteen vedotaan.

vi) Lautakunnan viittauksella "komission soveltamisohjeeseen" ei liene samaa oikeusvaikutusta perusoikeuden syrjäyttäjänä kuin välttämättömistä syistä säädetyllä lailla. Lautakunta viittaa tältä osin vielä hallituksen esityksen perusteluihin, jotka "perustuvat soveltamisohjeeseen". Direktiivin 19.4 artikla rikkoo kaikesta päätellen kaikkien jäsenvaltioiden geenitekniikkaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien välisen syvän yhteistyö- ja luottamussuhteen. Ongelma on pyritty ratkaisemaan ensin yhteisötason nimettömällä kirjoituksella ja sittemmin hallituksen esitykseen kirjatulla "paikka"-sanan merkityssisällöllä "maantieteellinen sijainti". Tämä määritelmä ei tue lautakunnan kieltäytymistä. Yhdistys on pyytänyt tietoa juuri koepaikkojen maantieteellisestä sijainnista.

vii) Lautakunnan lausunnosta ja aikaisemmasta toiminnasta voi saada sen käsityksen, että se suojelee toiminnanharjoittajia erilaisilta koetoimintaa uhkaavilta tekijöiltä. Pyydetyillä tiedoilla ei lausunnon mukaan myöskään ole kenellekään mitään merkitystä. Lautakunta korostaa myös, että tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ei ilmeisesti aiheudu vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle, koska niin säädetään geenitekniikkalain 18 §:ssä. Vaikka lain 18 §:llä olisikin mainittu ihmisten terveyttä ja ympäristöä suojaava vaikutus, geenitekniikkalain 32.1 §:n 3-kohtaan ei sisälly minkäänlaista harkinnanvaraista elementtiä. Direktiivinkään mukaan tietoja ei missään tapauksessa saa pitää luottamuksellisina.

Tässä yhteydessä yhdistys kiinnittää huomiota myös julkisuuslain 24.1 §:n 20-kohtaan, jonka mukaan mm. ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi merkitykselliset tiedot ovat julkisia, vaikka kysymys olisi liikesalaisuutta vastaavasta elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta ja tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

4. Yhteenveto

Korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavana olevassa asiassa yhteisötason oikeusohje, kansallinen perusoikeussäännös ja kansallinen erityissäännös ilmaisevat saman oikeusohjeen. Sanamuodon lisäksi niiden tavoitteet ovat tältä osin yhtäläiset. Kansalaisten bioturvayhdistys katsoo, että asiassa ei ole niinkään kysymys oikeusnormien tulkinnasta kuin haluttomuudesta soveltaa niitä.

Lopella 28. päivänä helmikuuta 2001

Asko Ali-Marttila, tiedottaja
Kansalaisten Bioturvayhdistys


Korkein hallinto-oikeus siirsi valituksen 25.9.2001 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätöksessään 29.1.2002 "kumoaa geenitekniikan lautakunnan päätöksen 19.10.2000 ja palauttaa asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi."

Hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan  
   (skannattu dokumentti, n. 700 kB)

Geenitekniikan lautakunta valitti Hallinto-oikeuden päätöksestä ja asia käsiteltiin sen johdosta vielä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO piti Hallinto-oikeuden tekemän päätöksen voimassa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan 
   (skannattu dokumentti, n. 700 kB)

Bioturvayhdistys teki asiasta myös kantelun oikeuskanslerille. Päätöksessään oikeuskansleri arvostelee geenitekniikan lautakunnan toimintaa asiakirjojen julkisuuden suhteen.

Oikeuskanslerin päätös kokonaisuudessaan 
   (skannattu dokumentti, n. 1700 kB)


Ks. myös: Gm-kenttäkokeet Suomessa