Gmo-vapaat markkinat
eri puolilla maailmaa
9.7.2000

Eurooppa

Syksyllä 1998 Euroopan Unioni sääti ensimmäisenä maailmassa lain, joka vaatii gm-ruokiin selvät pakkausmerkinnät kuluttajien valinnanvapauden turvaamiseksi. 21.10.1999 Euroopan Unioni omaksui 1% kynnyksen, eli ainoastaan elintarvikkeet, joiden mikä tahansa ainesosa on yli 1-prosenttisesti geenimuunneltua, täytyy merkitä geenimuunnelluiksi. Tähän asti mikään hallitus ei ole säätänyt kynnysarvoa, jonka alle jäävät elintarvikkeet voisi merkitä gmo-vapaiksi, mutta teknisten rajoitusten takia kynnysarvoksi asetettaneen "vähemmän kuin 0,1%".

Aasia

Maailman suurin ruoantuojamaa Japani on Aasian johtava gmo-vapaa markkina-alue. Hallitus on julkaissut eurooppalaista vastaavan merkintäsäännöstön, jonka kynnysarvoa ei ole vielä määritelty. Kuluttajat suosivat selvästi gmo-vapaata ruokaa, tiukimmalla teknisesti käyvällä tarkkuudella. Korean lainsäädäntöön on myös sisällytetty merkintävelvoite ja Thaimaa tutkii mahdollisia gmo-vapaita vyöhykkeitä, joilla viljeltäisiin gmo-vapaita lajikkeita niitä haluaville vientimarkkinoille. Intiassa aiheesta on käyty kiivasta väittelyä ja aktivistit ovat tuhonneet gm-testipeltoja. Monet Intian poliitikot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ulkomainen biotekniikan teollisuus pääsisi kontrolloimaan Intian elintarviketuotantoa, mikä heikentäisi maan itsemääräämisoikeutta. Kiina on Aasian tuntematon tekijä, jonka aikeet ja toiminta gm-alueella ovat pääosin hämärän peitossa.

Australia ja Uusi-Seelanti

Australian ja Uuden-Seelannin terveysministeriöt ovat periaatteessa sopineet merkintävelvoitteesta, ja ehdottavat lainsäädäntöä, joka olisi maailman tiukin. Ehdotetussa muodossaan säännöstö vaatii, että kokonaan muunnellut ruoat tulisi tunnistaa nimikkeestä, että valmisruokien gm-ainesosat tulisi luetella selvästi tuoteselosteessa, ja että jopa pitkälle jalostetut elintarvikkeet, kuten sokerit ja öljyt kuuluisivat merkintävelvoitteen piiriin. Osassa Australian elintarviketeollisuutta valmistellaan systemaattista gmo-vapaiden tuotteiden sertifiointia, millä tavoitellaan markkinaosuuksia Japanissa ja Euroopassa.

Etelä-Amerikka

Argentiinan viljelijät ovat omaksuneet geenitekniikan innokkaasti, mutta Brasiliassa oikeuden päätökset ovat viivyttäneet gm-kasvien kaupallista viljelyä. Useat Brasilian maakunnat ovat päättäneet tulla gmo-vapaiksi vyöhykkeiksi riippumatta päätöksistä kansallisella tasolla, osaksi eettisistä syistä ja osaksi tavoitellen kaupallista etua maailman gmo-vapailla markkinoilla, kuten Euroopassa ja Japanissa. Brasilia on maailman toiseksi suurin soijan viejä (Yhdysvaltain jälkeen) ja gm-asiantuntijat uskovat, että Brasilian tulevilla päätöksillä on suuri vaikutus biotekniikan teollisuuteen maailmanlaajuisesti. 

Pohjois-Amerikka

Yhdysvalloissa ja Kanadassa gm-ruokia on tuotettu ja markkinoitu laajasti ilman suurta julkisuutta ja ihmisten tietämättä aivan viime aikoihin asti. Tiedotusvälineet kiinnostuivat aiheesta vasta myöhään keväällä 1999, kun Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että gm-maissin siitepöly sairastuttaa ja tappaa monarkkiperhosen toukkia. Siitä lähtien tilanne on kehittynyt samaan tapaan kuin muilla markkina-alueilla. Lastenruokien valmistajat, kuten Gerber's ja Heinz ovat ensimmäisinä julkistaneet suunnitelmia gmo-vapaista tuotteista. Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace ja Sierra Club ovat käyneet julkista gm-kampanjaa. Suuret tiedotusvälineet, kuten Washington Post ja New York Times ovat käsitelleet aihetta laajasti, julkaisten myös kriittisiä artikkeleita FDA:n tavasta hyväksyä gm-tuotteita. Vielä ei tiedetä kääntyykö yleinen mielipide Pohjois-Amerikassa gm-vastaiseksi yhtä voimakkaasti kuin muualla, mutta elintarviketeollisuus on varautumassa siihen.

Lähde: Genetic ID. Kääntänyt Ilkka Santtila.