1. Myytti
Geenimuuntelu ei ole uusi asia. Geenimuuntelu on vain nopeutettua jalostusta.

FAKTAT: Geenimuuntelu ja tavanomainen jalostus poikkeavat toisistaan ratkaisevasti. Jalostus on saman lajin tai lähisukuisten lajien variaatioiden risteyttämistä. Siinä vaihdellaan samojen geenien luonnossa esiintyviä muunnoksia.

Geenimuuntelussa sen sijaan irrotetaan geenejä yhdestä eliöstä (esim. eläimestä, kasvista, hyönteisestä, bakteerista, viruksesta) ja istutetaan niitä keinotekoisesti toiseen, täysin erilaiseen eliöön (esim. ravintokasviin). Geenien siirrossa käytetään yleensä apuna jonkin viruksen perintöainesta, jolla on kyky tunkeutua loiseksi toisen eliön perimään. Siirtojen onnistumisen havaitsemiseksi lisätään pakettiin usein geeni, joka tuottaa vastustuskyvyn jotain antibioottia kohtaan. Kaikki tämä siirretty perimä toistuu isäntäeliön jokaisessa solussa.

2. Myytti
Geenimuuntelu on täsmällistä.

FAKTAT: Korkeasti kehittyneiden eliöiden DNA:sta tunnetaan vain pienen osan toiminta. Nykygenetiikka on osoittanut, että geenit eivät toimi toisistaan riippumatta, vaan pikemminkin monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään.

Vaikka geeni voidaankin irrottaa tarkasti eliön DNA:sta, sen asettaminen toisen eliön DNA:han on täysin sattumanvaraista. Tämän seurauksena geenijärjestys kromosomissa katkeaa ja solujen toiminnassa saattaa ilmetä sattumanvaraisia ja odottamattomia muutoksia.

Harvardin yliopiston genetiikan professori Richard Lewontin on todennut geenimuuntelusta seuraavaa: "Meillä on niin surkean kehittymätön käsitys siitä, kuinka eliö kehittyy DNA:staan, että olisi ihme, jos emme jatkuvasti kohtaisi tutkimuksessamme tylyjä takaiskuja."

3. Myytti
Geenimuunneltujen (gm-) elintarvikkeiden ominaisuudet eroavat perinteisistä ainoastaan muunnelluilta osiltaan.

FAKTAT: Geenit ja ominaisuudet eivät vastaa yksi-yhteen toisiaan. Halutun ominaisuuden lisäksi geeninsiirto tuottaa epälukuisan joukon sivuvaikutuksia, jotka voivat olla pieniä tai suuria, vakavia tai harmittomia, ilmeisiä tai piileviä. Koska eliöiden toimintaa ei tunneta kokonaisuudessaan, ovat geeninsiirtojen seuraukset ennalta-arvaamattomia. Siksi geenimuunnellut ruoka-aineet voivat sisältää odottamattomia myrkyllisiä tai allergeenisiä molekyylejä, jotka saattavat vahingoittaa meidän omaa tai jälkeläistemme terveyttä.

4. Myytti
Gm-elintarvikkeet ovat kattavasti testattuja ja tähän mennessä myyntiin tulleita gm-elintarvikkeita on täysin turvallista syödä.

FAKTAT: Nykyisin markkinoilla olevia gm-tuotteita ei ole testattu Suomessa millään tavoin. Tuotteiden myyntilupien perustana EU:ssa ovat lähes yksinomaan biotekniikan yritysten itse tekemät testit. Nämä yritykset ovat käyttäneet miljardeja gm-elintarvikkeiden kehittämiseen. Niiden tarkoituksena on tehdä voittoa myymällä geenimuunneltua ruokaa meille. Testien riittävyydestä ja niiden perusteella tehdyistä johtopäätöksistä on esitetty raskaita epäilyjä.

Lisäksi myyntiä valvovien viranomaisten tiedot geenitekniikasta pohjaavat pitkälti bioteollisuuden ja bisneshenkisen tutkijakunnan lobbaamaan informaatioon. Riippumaton pitkän aikavälin testaus - ei vain koe-eläimillä vaan myös ihmisillä - on välttämätöntä.

Merkittävä terveyteen liittyvä huolenaihe on bakteerien antibioottiresistenssin mahdollisesti kiihtyvä kehittyminen, mikä johtuu antibioottiresistenssiä koodaavien geenien käytöstä geeninsiirtotekniikoissa.

5. Myytti
Geenimuunnellut elintarvikkeet ovat ravintoarvoltaan parempia.

FAKTAT: Mikään tähän päivään mennessä tuotettu gm-elintarvike ei ole osoittautunut ravinteikkaammaksi kuin vastaava perinteinen elintarvike. Suuri osa geenimuunnelluista lajikkeista on vain tehty vastustuskykyisiksi yhtiöiden omille rikkaruohomyrkyille, tuottamaan itse tuholaismyrkkyä tai pidentämään elintarvikkeiden myyntiaikaa.

6. Myytti
Jokainen voi aina valita, syökö geenimuunneltua ruokaa vai ei.

FAKTAT: EU:ssa myyntiluvan saaneet geenimuunnellut tuotteet merkitään, mikäli lopputuotteesta voidaan löytää jälkiä muuntelusta. Valmistuotteissa, joissa muunneltu raaka-aine on muodossa, jossa sitä ei voida jäljittää, geenimuuntelusta ei tarvita merkintää. Sama pätee elintarvikkeiden irtomyyntiin ja ravintolaruokaan. Myöskään lisäaineet eivät toistaiseksi kuulu merkinnän piiriin.

Merkinnän piirissä olevien tuotteiden testaukseen on Suomessa panostettu erittäin vähän. Silti vähäisellä testauksella on jo esimerkiksi geenimuunneltua soijaa löydetty elintarvikkeista, joissa sitä ei olisi pitänyt olla. Elintarvikkeissa voi hyvinkin olla geenimuunneltuja ainesosia, mikäli ne sisältävät soijajauhoa tai -öljyä (monissa yleisissä ruoissa kuten leivässä ja makkarassa), lesitiiniä (suklaassa, jäätelössä, jne.), rapsiöljyä tai maissiuutteita.

7. Myytti
Viljelijät hyötyvät geenimuunneltujen lajikkeiden kasvattamisesta.

FAKTAT: Geneettisesti muunneltujen lajikkeiden siemenet ovat kalliimpia kuin tavanomaisten lajikkeiden. Britannian ja Yhdysvaltain viljelijöiden mukaan sadot eivät yleisesti ottaen ole olleet parempia, lajikkeet ovat vähemmän luotettavia ja kaiken kaikkiaan ne eivät ole parantaneet kannattavuutta. Geneettisesti muuntelemattomat lajikkeet ovat hinnaltaan kilpailukykyisempiä, ja sitä mukaa kun yhä useampi valtio torjuu gm-elintarvikkeet, vähenee gm-lajikkeiden kasvattamisen kannattavuus entisestään.

Geenimuunneltuihin lajikkeisiin liittyvien riskien vuoksi vakuutusyhtiöt Yhdysvalloissa ja Britanniassa ovat nykyään haluttomia vakuuttamaan viljelmiä.

Geenimuunneltuja lajikkeita kasvattavat viljelijät joutuvat yleensä allekirjoittamaan sitovan sopimuksen biotekniikkayhtiön kanssa. Tämä velvoittaa heidät käyttämään ainoastaan kyseisen yrityksen tuottamia rikkakasvien torjunta-aineita sekä estää heitä säästämästä siemeniä seuraavalle satokaudelle normaaliin tapaan. Useimmat viljelijät eivät varmastikaan hyödy tästä, kaikkein vähiten kolmannessa maailmassa.

8. Myytti
Geenimuunneltujen lajien viljeleminen vähentää rikkaruoho- ja hyönteismyrkkyjen käyttöä.

FAKTAT: Lajikkeet, jotka on manipuloitu vastustuskykyisiksi jollekin rikkaruohomyrkylle, saattavat rohkaista viljelijöitä kyseisen myrkyn runsaampaan käyttöön. Saksassa ja Uudessa Seelannissa on tullut esiin tapauksia, joissa tuottajat ovat anoneet viranomaisilta lupaa nostaa glyfosaattijäämien (Roundup®) sallittua määrää elintarvikkeissa 200-kertaiseksi nykyisestä. Myöskään Yhdysvaltain alueilla, joilla kasvatetaan omaa hyönteismyrkkyä tuottavia lajikkeita, ei hyönteismyrkkyjen käyttö ole vähentynyt.

9. Myytti
Geenimuunneltujen lajikkeiden haitallisuudesta ympäristölle ei ole näyttöä.

FAKTAT: Linnut, hyönteiset ja tuuli kuljettavat geneettisesti muunneltujen kasvien siitepölyä ja siemeniä ympäristön pelloille ja paljon kauemmaksikin: monessa tapauksessa erityisistä suoja-alueista huolimatta tällaisten siemenien ja siitepölyn on havaittu kulkeutuneen satojen metrien päähän alueen ulkopuolelle. Ristiinpölytystä tapahtuu geneettisesti muunneltujen ja muuntelemattomien lajikkeiden sekä niiden villien sukulaisten välillä. Näin esimerkiksi vastustuskyky rikkaruohomyrkyille saattaa levitä rikkaruohoihin tehden niistä entistä vaikeammin torjuttavia. Omaa hyönteismyrkkyä tuottavien lajikkeiden on havaittu tappavan hyödyllisiä hyönteisiä.

10. Myytti
Geenimuunnellut lajikkeet pelastavat maailman nälänhädältä.

FAKTAT: Pääasiallinen nälänhädän syy on ravinnon epätasainen jakautuminen maailmassa. Monissa länsimaissa on ylijäämäruokavuoria, ja ruoan poisheittäminen on arkipäivää. Köyhällä väestöllä on rajalliset mahdollisuudet ostaa niin geenimuunneltua kuin -muuntelematontakin ruokaa. USA:n tiedeakatemian tekemän selvityksen mukaan nykytekniikalla kyetään ruokkimaan koko maapallon väestö. Nälänhätä johtuu poliittisista päätöksistä.

Ei ole todisteita siitä, että gm-lajikkeet tuottaisivat suuremman sadon kuin perinteiset. Vielä vähemmän on näyttöä siitä, että niistä valmistetut elintarvikkeet olisivat halvempia. Käytännössä utopistiset lupaukset hidastavat luonnonmukaisten kestävän kehityksen menetelmien edistämistä.

11. Myytti
Voimme luottaa tutkijoihin, joiden mukaan geneettisesti muunneltu ruoka on hyväksi niin meille kuin koko maailmallekin.

FAKTAT: Geenitekniikan tutkimusrahoitus sekä Suomessa että muualla tulee joko kaupallisilta biotekniikan yrityksiltä tai valtiolta. Suomessa valtion tuki alan yrityksille on jo pitkään ollut satoja miljoonia vuodessa. Sekä yritykset että valtion alan kehitykseen perehtyneet edustajat pyrkivät toimimaan siten, että heidän tekemänsä taloudelliset sijoitukset tuottaisivat. Tuotteiden turvallisuuden kyseenalaistamiseen ei ole varaa ja käytännössä jokainen avoimesti kriittinen tutkija asettaa uransa vaakalaudalle. Esimerkiksi arvostettu brittitutkija Arpad Pusztai irtisanottiin Aberdeenin yliopistosta välittömästi hänen puhuttuaan julkisesti koetuloksistaan, joiden löydöksenä oli solukkovaurioita geenimuunneltua perunaa syöneillä rotilla.

12. Myytti
Kehitystä ei voi pysäyttää.

FAKTAT: Emme tietenkään voi pysäyttää kehitystä, ja miksi haluaisimmekaan tehdä niin? Edistys merkitsee muutosta parempaan. Muutos huonompaan on taantumista. Meidän on oltava varmoja siitä, että geenimuunnelluista elintarvikkeista on hyötyä kuluttajalle ja että ne ovat turvallisia. Meillä ei ole kiirettä sitoutua kyseenalaiseen teknologiaan, jonka aikaansaannoksia ei voi peruuttaa.

13. Myytti
Meillä on paljon tärkeämpiäkin huolenaiheita kuin geenimuunneltu ruoka.

FAKTAT: Pitkällä aikavälillä luonnon kokonaistasapaino on hyvinvointimme perusta. Moni tutkija on todella huolissaan geenitekniikan kehityksestä. Esimerkiksi Nobelin rauhanpalkinnon 1995 saanut brittiläinen ydinfyysikko Joseph Rotblat on sanonut: "Olen huolestunut siitä, että muut tieteen edistysaskeleet johtavat mahdollisesti muihin joukkotuhoaseisiin ja nämä saattavat olla myös ydinaseita helpommin saatavilla. Geenitekniikka voi hyvinkin olla tällaisen kehityksen ala, sillä näitä pahaenteisiä kehitysaskeleita otetaan jo kyseisellä alalla."

Englanninkielisen alkuperäistekstin laatinut:
Consumers for Education about Genetic Engineering
Sähköposti: brentmckenzie@clear.net.nz

Toimittaen kääntäneet:
Satu ja Juho Tunkelo; Ilkka Santtila